Doping

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Tule meille ja pistä itsesi kuntoon!”

~Dopingkomitea

”Toivomme töihin ainoastaan pistämättömiä urheilijalegendoja!”

~Antidopingkomitea

Doping on lääkeaine parantamaan elämässään epäonnistuneet. Kuten useimmat lääkkeet, johtaa doping medikalisaatioon ja riippuvuuteen kahvista. Doping on synonyymi menestykselle ja ilman dopingia pärjätessä ihminen saattaa luulla olevansa parempi kuin muut.

Historia[muokkaa]

Kerro minulle verestä, kuinka se virtaa
Läpi kaikkien aikojen tähän aikaan
Kerro minulle, mitä nämä selitykset ovat
Läpi kaikkojen aikojen tähän aikaan

~CMX: ”Kuolemattomuuden ääni”

Dopingin historia kerrataan ennen käytön aloittamista jokaisessa urheiluseurassa ja sen tuntemuksella on iso osa kuntosalistin lupakirjaa hankkiessa. Tässä sitä ei pitäisi kertoa sillä väärällä tulkinnalla päädytään yleensä vähättelemään kuuluisien dopingistien elämänsaavutuksia. Totuus on kuitenkin toisenlainen, eikä sitä ilman käyttöä voi ymmärtää.

Saksalainen urheilija rakastan dopingtarkastusta

Dopingin keksi Coca-Cola Company etsiessään keinoa vähentää nuorison turhaa kuntoilua. Aikojen alusta asti Coca-Cola on pysynyt urheilukisoissa ja gladiaattorikisoissa mainostamaan dopingin käyttöä urheilun sijaan sarkastisella "Enjoy!"-huudahduksella. Alun perin kyse oli siis hikisten miesten groteskin itserääkin arvostelusta.

Aiemmin Coca-Colassa käytettiin aitoa kasvu-uutehormonia uutettuna aivokurkiaisista, mutta öljykriisin aikaan myös synteettisen hormonin tuotantoa ryhdyttiin kokeilemaan. Jälkiteollisessa maailmassa vain design-hormonit on tarpeeksi hyviä. Mm. Balco on yksi Coca-Colan tunnetuista brändeistä jonka tuottamat doping-aineet ovat parantaneet maailmanennätyksiä.

Doping nimen keksi hyvin englantia osaava henkilö, jonka doping sai pimahtamaan.

Käyttö[muokkaa]

Tavallisesti dopingia käytetään pienissä piireissä ja se yhdistetään harrastelijoiden puuhasteluun. Valtiotasolla käyttö johtaa valtiomuodon muutokseen. Yksilötasolla doping aiheuttaa Mr. Universumisuutta ja Kalifornian kuvernööriyttä sekä useita sivuoireita. Useimmat dopingin käyttäjät ovat saaneet syövän tai kuolleet. Dopingin käyttöä ei pidä myöntää, ellei ole jo tarpeeksi rikas ja kuuluisa sillä myöntäminen johtaa anteeksiannon ja säälin lisäksi taloudellisiin menetyksiin.

Hyvänä esimerkkinä käyttökohteista hiihtoa ei pysty harrastamaan ammattitasolla ilman dopingia sen loputtoman hoputuksen ja räikän säestyksessä. Nykyisin harrastuspohjaista hiihtoa ei harrasteta, eli hiihtäjä on joko alkoholisti tai dopingisti.

Seuraukset[muokkaa]

Dopingista voi jäädä kiinni pissatessa tai menestyessä, mutta toisaalta ilman kiinni jääntiä voi tuntea tunnontuskia tai saada syövän ja kuolla. Saatuaan dopingia ihmiskeho alkaa kasvattamaan lihaksia ja surkastuttamaan muita elimiä. Käytön lopettaminen taas johtaa lihaksiston häviämiseen ja uran lopettamiseen. Joskus käytön lopettaminen johtaa myös syöpään ja kuolemaan. Coca-Cola Chemical Company vakuuttaa ettei nykyisin käytetyt doping-nautintoaineet aiheuta riippuvuutta tai muutakaan kiinnijääntiä.

Menettelytavat doping tapauksissa[muokkaa]

Ennen positiivista pissituloksen antamista, dopingin käytöstä epäillään urheilijaa, hänen poikkeavien veriarvojensa, tuloskuntonsa, harjoittelutapansa yms. perusteella. Urheilijalta voidaan todeta ennen varsinaista doping-tapausta epäilyttäviä testituloksia: entinen penkkitason urheilija nousee raskaan sarjan kisaajaksi, mikä ärsyttää muita doping urheilijoita. Samanaikaisesti urheilija ja hänen valmentajansa tiedostavat urheilijaan kohdistuvan testausmielenkiinnon. Urheilija jää kiinni dopingin käytöstä. Pääsääntöisesti dopingin käytöstä paljastunut urheilija kieltää koskaan käyttäneensä dopingia. Keltainen lehdistö, Iltasanomat ja Iltalehti vaativat haastatteluja kiinnijääneeltä urheilijalta. Asiaan kuuluu, että tukirahojen menettämisen pelossa lajiliitot sanoutuvat irti tapahtuneesta – puhutaan yksittäistapauksesta, urheilijan henkilökohtaisesta väärinkäytöksestä, asiaa valitellaan. Valmennusjohto, lääkärit vakuuttavat tietämättömyyttään: asia ei ole yleinen menettelytapa, kerrotaan. Vastaava ministeri kertoo asiasta tehtävän selvityksen, jossa penätään lajiliiton osallisuutta asiaan. Myös sponsorit kertovat vetäytyvänsä lajin tukemisesta. Urheilija kiistää käytön ja vaatii B-näytteen analysointia, vaikka tietääkin että sillä ei ole mitään merkitystä. Tavallista on, että muotoseikoista ollaan tarkkana: urheilijan kuuleminen, todistajien läsnäolo näytteitä otettaessa, näytteenottoajat, testausmenetelmät jne. halutaan kyseenalaistaa. Lopulta lajiliitto antaa vuoden tai kahden kilpailukiellon. Urheilija palkkaa itselleen urheilujuridiikan asiantuntijan ja valittaa tuomiosta. Aikaisemmin määrätyt tuomiot yleensä pitävät ja ne muuttuvat harvoin valituksissa – määrätyn kilpailukiellon aikaa voidaan kuitenkin lyhentää. Urheilija vetäytyy julkisuudesta. Vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin voi tapahtua omakohtaisia urheilijoiden avautumisia, jossa urheilija kertoo avoimesti urheilun kielletyistä aineista, käytön yleisyydestä ja ei-sallituista valmennusmetodeista.

Lahden MM-hiihdot 2001[muokkaa]

Ts. Hemohes Championshit 2001, oli suomalaisen urheilun historian merkkipaalu. Nämä oli ensimmäiset kisat, kun suomen valmennusjohto tajusi ottaa "voittavan harjoitusmenetelmän" käyttöönsä, mutta kokemuksen puutteesta Mika Myllylä ja muut jäivät testeissä kiinni mm. Hemohesista ja WC-Ankasta. Suomen hiihtoliitto palkkasikin valmentajíkseen KP Kyrön jälkeen entisiä DDR:n ja Neuvostoliiton valmentajia, jotka osaavat dopingin käytön. Virpi Kuitunen onkin menestynyt huomattavan hyvin valmentajien vaihdoksen jälkeen, ikävä kyllä Kuitusen verisuonet ovat räjähtämäisillään ja hän kuolee ennen seuraavia kisoja.