Thaimaa

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ราชอาณาจักรไทย
Thailand.svg
(lippu)
Motto: ”Mukavaa, että tuotte rahaa elinkeinoelämällemme, herra Virtanen, mutta vaimoni ei ole tottunut tuollaiseen sidontaleikkiin.
LocationThailand.png
Valtiomuoto armeijan ystävällisesti valvoma perustuslaillinen monarkia
Hallitsija uudistusneuvoston päällikkö Sonthi Boonyaratkalin
Pääkaupunki Bängkokki
Viralliset kielet thai
Pääuskonnot buddhalaisuus
Itsenäisyys selviytyi ihan omin avuin siirtomaa-ajan yli
Valuutta maksa, munuaiset, muut kalliit elimet, Thaimaan patti, kondomit, katkaravut
Kansallislaulu  kappaleita on kaksi:
  • PMMP: Joku raja (maasta viedyillä vaimoilla)
  • Aja hiljaa, isi (muilla)

”Alkuasukkaat olivat oikein ystävällisiä.”

~Sauli Niinistö thaimaalaisista, jotka auttoivat hänet alas puhelinpylväästä tsunamin jälkeen

”Ota aurinkoa, sikaile, raiskaa pojat ja tytöt, mutta älä herjaa kuningashuonetta.”

~Thaimaan Lonely Planet -opaskirja

Thaimaa on kaakkoisaasialainen kehitysmaa, joka on hankkinut kehitysmaastatuksensa aivan itse ilman länsimaiden hienovaraista väliintuloa. Thaimaa ei nimittäin koskaan ole ollut eurooppalaisten siirtomaa. Nykyään eurooppalaiset turistit pyrkivät korjaamaan tilanteen harjoittamalla maassa kaikkia niitä toimintoja, jotka thaimaalaisilta jäivät siirtomaavallasta kokematta. Ainoastaan brittiläisen imperiumin simulointi ei ihmiskaupan ja seksiturismin harjoittajilta tunnu luonnistuvan, mutta kaikki muut kolonialismin herkut ovat tarjolla.

Historia[muokkaa]

Thaimaalla on värikäs kulttuurihistoria. Maa on theravada-buddhalaisuuden koti, jossa maaseutu on täynnä upeita temppeleitä ja monta tuhatta vuotta vanhojen kaupunkien raunioita. Tämä ei kiinnosta matkailijoita, koska A) sieltä ei saa pesää, ja B) siellä saatetaan vielä pitää arvossa jotain tyhmiä sukupuolimoraalijuttuja. Maan pää”kaupunki” on Bangkok, ja se on lähinnä yksi suuri liikenneruuhka, jossa kaistoja luodaan sitä mukaa jalkakäytäville itse lisää, jos kiireisen kuskin matka tyssää.

Thaimaa on onnistunut välttämään länsimaiden lähentely-yritykset lähettämällä tyttöjään lähentelemään ensin. Maan epäonnisin länsimaidennuoleskeluyritys oli sotanorsujen tarjoaminen Yhdysvaltain sisällissotaan. Vaikka niistä kieltämättä olisi ollut apua, Abraham Lincoln haistoi jo etukäteen, mikä naurunaihe norsuista olisi suurvallan imagolle tullut – joku idioottihan saattaisi laittaa sellaisen vaikka puolueensa logoon. Johan sellaiselle nauravat aasitkin. Kiitoksena hyvästä tarjouksesta jenkit muuttivat Bangkokin 1960-luvulla elegantista suurkaupungista sotilaidensa leikkikentäksi, jossa heroinistien ja ”sotaveteraanien” oli hyvä purkaa... traumojaan.

Thaimaan suhteellinen vakaus herättää kateutta muissa Kaakkois-Aasian maissa, mutta silloin tällöin myös Thaimaan valtiovallan ote korruptoituneeseen koneistoon herpaantuu. Näin pääsi käymään vuonna 2006, kun Thaimaan pääministeri Thaksin Shinawatra lähti New Yorkiin Kuutiopäisten pääministerien seura ry:n vuotuiseen kokoukseen. Armeijan ylipäällikkö päätti saman tien masinoida vallankaappauksen, koska ”pääministeri ei näytä olevan paikalla, ja kuninkaallakin on ainoastaan seremoniallinen asema”. Myöhemmin vallankaappauksen viralliseksi syyksi esitettiin, että demokraattisesti valittua Shinawatraa vihasi vain noin 83 % thaimaalaisista. Perinteisesti luvun on oltava yli 90 %, jotta maan sisäiset ongelmat saadaan kanavoitua tehokkaasti yhteen henkilöön. Vallankaappaus sai välittömästi kansan tuen, sillä kenraali Sonthi Boonyaratkalin uhkasi takavarikoida PlayStationin joka hökkelistä, jossa vallanvaihtoa vastustetaan. Armeija julisti maahan väliaikaishallituksen, ja uusia vaaleja lupaillaan ”pian”, mutta viimeistään ennen kuin Boonyaratkalinin pojanpojan kotoa muuttaneen lapsen tytär ehtii saada ajokortin.

Talous[muokkaa]

Thaimaan talous perustuu laajalle julkiselle palvelusektorille, joka välittää ihmisiä sekä osina että kokonaisuuksina. Maaseudulla kuulemma viljellään riisiä, mutta Hikipedian tiedot perustuvat ainoastaan pää”kaupunki” Bangkokiin. Kaupungin suurin työllistäjä on seksiteollisuus, joka tarjoaa nuorille tytöille loputtomia mahdollisuuksia – yksikään päivä ja tauti ei taatusti ole samanlainen.

Maa kärsi huomattavasti vuoden 1997 talouskriisistä, mutta paikallisten 24 tuntia päivässä sykkivä myyntivietti on jälleen nostanut kaupankäynnin nousuun. Myynnin pääajatuksena on, että kaikki mahdollinen myydään kenelle tahansa potentiaaliselle ostajalle. Tämä tarjoaakin hedonistiselle vierailijalle mahdollisuuden toteuttaa kaikki sairaimmatkin mielihalunsa. Paikallisille se tarjoaa äärimmäisen masentavia häivähdyksiä siitä, kuinka synkkiä himoja irti päässyt länsimaalaisen mieli kykeneekään tuottamaan. Tästä pääsemmekin maan kulttuuriin.

Kulttuuri[muokkaa]

Bangkokissa[muokkaa]

Bagkokin ja maaseudun huonoimmat puolet yhdistyvät luovasti maan pienemmissä kaupungeissa.

Jo pelkästään yksi yö thaimaalaisessa yökerhossa tarjoaa turistille avartavan kokemuksen siitä, kuinka kapea kuva hänellä on maailmasta ja ihmismielen perversioista ollut. Lohduttautua voi kuitenkin sillä, ettei ihminen ole ainoa laji, joka joutuu työskentelemään kaupungeissa pakon ja erilaisten aineiden vaikutuksen alaisena. Tanssivat apinat, näännytetyt karhut sekä ympäripäissään pyörivät kobrat toimivat tyttöjen ohella liikekorttelien vetonauloina.

Maaseudulla[muokkaa]

Kaupungeista on kätevintä lähteä veneellä maaseudun rauhaan. Tällöin pääsee eroon niin pilvenpiirtäjistä, pilvenpolttajista kuin liikenneruuhkistakin. Tilalle tosin tulevat aggressiiviset venekuskit, joilta saa puusta veistettyjä pikkunorsuja ja laimennettua Coca-Colaa mutta ei hetken rauhaa.

Maaseudulla rauha huokuu joka puolella, missä elämystä ei häiritse löyhkäävä räme tai thaimaalainen tehomaatalous. Maan ruokakulttuuri kukoistaa annoksia myöten, joskaan aina ei voi tietää, onko lautaselta löytyvä musta mönjä jotain eksoottista maustetta vai aloilleen asettunutta pakokaasua. ”Sotaveteraanit” suosittelevat annoksen huuhtomista alas amfetamiinilla terästetyllä paikallisella viskillä, jolloin eroa ei joka tapauksessa huomaa.

Väestö[muokkaa]

Kolme neljäsosaa Thaimaan väestöstä on etnisiä thaita. Näistä noin puolet on naisia, ja arvostetulta Thaimaa-tutkija Veli Karppaselta saamiemme tietojen mukaan heistä 92 % pitää raiskatuksi tulemisesta. Loput ovat Karppasen mukaan theravada-nunnia eli riiputettua lihaa.

Theravada-buddhalaisuus on maan suurin uskonto, ja sen kannattajia on noin 95 % väestöstä. Theravada korostaa alkuperäisten sääntöjen pikkutarkkaa noudattamista, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi kukkia ei saa tallata eikä irstailevaa varakasta turistia saa pistää hengiltä. Uskonnon tärkeimpänä oppina on sulkea silmät ja kuvitella linnunlaulua, kun näkee ylipainoisen miesturistin tekemässä jotain typerää. Uskonnon vahva asema onkin pääsyy, miksi kolonialismin keskeinen sivuvaikutus, ennemmin tai myöhemmin alkava verinen kansannousu, ei ole vielä Thaimaassa lähtenyt käyntiin länsimaalaisia vastaan.

Thaimaan vientituotteet & tuliaiset[muokkaa]

  • vaimot
  • melkein aidot t-paidat, takit, lippikset& housut.
  • paha haju.
  • sukupuolitaudit.
  • salaperäiset mausteet.
  • vahvasti humaltuneet perheen isät uuden äidin kera.
  • marjanpoimijat.