(Go: >> BACK << -|- >> HOME <<)

Naar inhoud springen

Kaw

Fu Wikipedia
De printervriendelijke versie wordt niet langer ondersteund en kan weergavefouten bevatten. Werk uw browserbladwijzers bij en gebruik de gewone afdrukfunctie van de browser.
Wan kaw ini wan grasigron niri Gorssel, Bakrakondre
Swis kaw

Wan kaw e ben wan metigudu. Pasa spesifiki e ben wan kaw wan bobowatrameti. Nanga na pasa spesifiki e ben wan kaw wan umali kawmeti. Wan kaw e kan pikinkaw nanga pikinstiri gi. Wan pikinstiri e kan wan oks e sey via kastrasi. Pasa infrumasinenli e kan wan kaw merki gi. Pasa kaw e ben lay tu fu a si meti. Wan kaw e ben borduli nanga speki ini wan tey fu ten nanga gi merki nanga metimeti. Dafu e ben wan kaw handi.

Wan kaw e ben wan umali rundi. A e ben wan bobowatrameti nanga e kan ini a laktasiperiodi sowe 25 liter merki, kawmerki, ies dey produseri. Ies yari e gi wan Bakrakondre kaw sowe 7800 kilo merki. Wan liter merki e abi wan wegi fu 1030 gram. Pasa kaw produseri ini a si libi we 100.000 liter merki.

Disi ten e sey wan sowe merkikaw opo 4,5 yari slakti nanga frufanga nanga wan varsu (Bakratongo: vaars) nanga oftoten wan gur genetisi potensieli.

Opo disi momenti e sey via a merkikawmetikipisektori ini saamwroko nanga a rundikawmetiresiorganisasi proberi durusami kaw tu resi, dy wan heyr libiten teki. Peten a produksi fu merki kripi efru den kaw no pasa gu fu a fistisani e ben, e sey kaw oftoten gi a wan slakti-oso. Wan kaw e kan, leki a no sey slakti, wan libiten fu 20 yari teki.

Spisifruteri

Wan rundi ben wan parti tu a herbivori. A teki a grasi nanga a tongo fu a gron nanga mali a ini si ondroben tifi nanga a kaka. A kaw ben wan bakakawmeti nanga sliki a grasi alapasa nanga no kaw ini. Wan kaw e abi for maga. Leki a pensmaga (foswanmaga) fuli e ben, e kon a grasi baka ini a mundo pe opo a finikaw e sey. Dyaso na e sey a baka inisliki. Ini a pensmaga e sey a nyan via micro-organismi fermenti. A netmaga soro da fu taki a fermenti nyan trustromi na a bukumaga. Ini disi fostri maga e sey a watra u a fruteri nyan lay. Leki bakaseywan e si a fosfor maga, a lebmaga. Disi maga e leki a pasa opo wan manmaga. Dyaso e sey a nyan fruteri via spisifruterisapi nanga trugi na a foswan darmi. Ini a darmi e go a fruteti far nanga e sey a frikon nyanstofi via a darmimuri ini a brudu opoteki. Via a brudu e go den nyanstofi na a presi pe a e ben nesesari. Ofruteri nyanresti e sey via a anus leki feces (mesti) u a skin trowe.

Fu pikinkaw tu kaw

A pikinkaw fu wan kaw e sey nen wan pikikaw efru kalf. Wan pikinkwa fu wan yari e sey nen wan pinki. Wan pinki sey kovo efru insemini opo wan libiten fu sowe 15 mun. Wan kaw e abi wan normali tragiten fu 281 dey. Na a abkalfi e abi wan pinki wan lebiten fu sowe 24 mun nanga e sey nen wan varsi. Na sowe 3 mun e kan a varsi oponyun kovo efru insemini sey. Leki a meti opo 3-yari lebiten fu a fostu ten e abi kalfi, e sey a wan kaw nen.

Merkiproduksi

Den kaw ini a flaku fu Yunne, Bakrakondre.

Ini 1950 o gi wan nomi-kaw 3.980 liter merki ies yari. Ini 2006 e ben taki tuteki na 7.800 liter merki, wili som kaw naw ifin 12.000 liter ies yari gi. Disi fruheyri fu a produksi fu merki e ben tu standi kon via selektifi resi nanga via nangafuru fu kragtifuru.

A merki e sey formi ini den merkiblasi fu a kawmerkibobo. Merkiformin selli e teki den nodi gefreteli u a brudu. Da mu sowe 300 tu 400 liter brudu passeri tu skopu 1 liter fu merki. Drippi fu merki frulati den merkikliri pas peten a presi ini a merkibusum tu grans e sey. Peten opo a gu wey opo den bubu (opo a kawmerkibubu) fu wan kaw presi e sey, e kon da merki u. Da kan oktu masyinali e sey merki tu nanga wan merkimasyin tu. Wan sortu fu klaw nanga for bubukipiman (rubber sukunapu) e sey hangi a den bubu fu a kaw. Disi e sey mogili meki nanga yepi fu wan vaku-umpompi. Via wan sonen pulsatori e sey a ondropresi ritmisi varieri tu nabotsi a suku fu wan pikinkaw.

Ini prinsipi mu wan kaw tu ten ies dey e sey merki, ini minsru ten den foswan ten mun nataki wan pikinkaw e ben kon. Fuda taki winsi e ben taki wan kaw ies yari wan pikinkaw e teki. Wan pas kon pikinkaw e sey pasaten imiditi nanga a kaw asmetiteki. Opo som bidrifi mag a pikinkaw a foswan wiki nanga a kaw dringi efru nanga sukukaw wan pasa langar periodi. A foswan tri dey e teki a, tu opobu a aweriskuti, a kawmerki (bisti, Bakratongo: biest) nanga wan feki speni tu dringi. Nanga sukukaw e go a no fu a merki ma fu a metimeti. Merkikaw gi pasa merki leki wan pikinkaw kan opodringi; fu a trawan merki e skopu man sufelprodukti (Bakratongo: zuivelproducten).

Wan teli fu den umali pikinkaw e stey opo a bidrifi nanga e sey resi tu wan merkikaw. Den stiri e go na wan mestiri leki metipikinkaw, efru e sey resi leki dekstiri.


Wikimedaglia
Wikimedaglia
Disi e ben wan sten den flosi grati