Ovdâsijđo: Iäruttâs siijđo versioi kooskâst

Wikipedia:st
Laađâ historjá interaktiivlávt
← Puárrásub nubástus
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaallâšWikitekstâ
sEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Siämmáá kevttee (7 koskânleijee versioh iä čaittuu)
Raddalâs 19 Raddalâs 19
</div>
</div>
|-
|-
! <h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:0; background:#cedff2; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3b0bf; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Pyereh artikkâleh</h2>
! <h2 id="mp-dyk-h2" style="margin:0; background:#cedff2; font-size:120%; font-weight:bold; border:1px solid #a3b0bf; text-align:left; color:#000; padding:0.2em 0.4em;">Oho {{LOCALWEEK}} artikkâl</h2>
|-
|-
| style="color:#000;" |
| style="color:#000;" |
{{Oho artikkâl}}
[[Tiätuvuárkká:Northern lights in Tromsoe.jpg|left|200px|]]
<h3 style="border-bottom:solid 2px #cedff2;"> [[Kuovskâseh]]</h3>
'''Kuovskâsij''' algâvuolgâ lii [[Piäiváš|Piäiváást]]. Piäiváštiälkkumaksim ääigi korrâ piäivášpieggâ šadda varriidâttâm čalmain, protonijn já elektronijn, moh [[Eennâmpállu|Eennâm]] [[áimukerdi|áimukiärdán]] skuvgááttijnis keldih vuosâsajasávt [[happi]]­atomijd, [[typpi]]molekyylijd já [[vety]]atomijd. Eennâm magneetkieddi prinsiplávt iästá toi peessâm áimukiärdán, mut magnetosfáárist liijká kávnojeh sajeh, main čalmaah peesih siisâ. Čalmai lihâdem­energia lii vala taan muddoost meendu vyeligâš päljis čolmijgijn uáinojeijee kuovskâsij šoddâmân. Magneet­kiedist čalmaah punjâgeh plasmatuálbusân, mast tohjoreh magnetosfáár vyeimiviijvij pirrâ pirrâspiiraal hámásii rađe mield. Siämmást toi lihâdemenergia lassaan, já nuuvt toh šaddeh ain aldeláá áimukeerdi, moos puáđidijnis toi energia lii lasanâm 100–1000-kiärdásâžžân.
{{clear}}
{{clear}}

[[Tiätuvuárkká:Evakoita Sodankylässä.jpg|right|250px|]]
<h3 style="text-align:right; border-bottom:solid 2px #cedff2;"> [[Sämmilij evakko]]</h3>

<p style="text-align:right;">'''Sämmilij evakko''' lii sämmilij sirdem máádás [[Laapi suáti|Laapi suáđi]] ääigi.

[[Suomâ]] [[jotkâsuáti]] [[Sovjetlitto]]in nuuvâi čohčâmáánu aalgâst [[1944]]. Tastmaŋa Suomâ algâttij suáđi [[Saksa]] suátivievâ vuástá. Saksaliih sirdâšuvvii kuuloold tavas já Tave-[[Taažâ]]n. [[Laapi eennâmkodde|Laapi eennâmkode]] puoh ässeeh evakuistojii suáđi vyelni meddâl. Tastko suátitoimâkuávlu maadârääji lâi [[Oulujoki]]-[[Oulujärvi]]-[[Sotkamo]]-linjáást, te tavemus torvolâš saje lâi [[Koskâ-Pohjanmaa eennâmkodde|Koskâ-Pohjanmaa]] suulân 700 km Säämist máádás. [[Iänudâh|Iänuduv]] sämmiliih evakuistojii Tave-[[Ruotâ]]n.</p>
{{clear}}

[[Tiätuvuárkká:Sami languages large.png|left|200px|]]
<h3 style="border-bottom:solid 2px #cedff2;"> [[Anarâškielâ]]</h3>

'''Anarâškielâ''' lii [[sämikielâ]], mii kielâlávt lohhoo [[nuorttâkielâi nannaamjuávkku|nuorttâkielâi nannaamjuávkun]]. Ton aldemuš [[suhâkielâ]] lii [[nuorttâlâškielâ]]. Anarâškielâst láá suulân 450 sárnod.

Anarâškielâ lii áinoo sämikielâ, mii sárnoo tuše [[Suomâ]]st. Tom sárnuh ärbivuáválávt [[Aanaarjävri|Aanaarjäävri]] pirrâsijn, já ei. täin soojijn: [[Njellim]], [[Avveel]], [[Menišjävri]], [[Riemâšjuuhâ]], [[Movshâš]], [[Aanaar markkân]], [[Kaamâs]], [[Ákšujävri]], [[Čovčjävri]], [[Ijjävri]], [[Čevetjävri]] já [[Päärtih]].
</div>
</div>
|-
|-
Raddalâs 50 Raddalâs 33
|-
|-
|
|
* ...[[tälviuággum]] lii kuálástemvyehi, mast kuálástuvvoo tälviv jieŋân puhhum rääigi peht?
* ...[[Gilgameš]] lii maailm puárásumos eepos?
* ...[[Matti Nykänen]] vuoitij nelji kollemiitaal já oovtâ silbâmiitaal tälviolympialijn?
* ...[[tlingiteh]] láá algâaalmug [[Alaska]]st já [[Kanada]]st?
* ...[[šiljoboŋŋam]] lii [[Suomâ]] stuárráámus loddetábáhtume?
* ...[[Sari Essayah]] lii oovdiš kištoväzzee, kote šoodâi maailmmiäštárin ive [[1993]]?
* ...[[Eennâmpállu|Eennâmpáálu]] [[Eennâm áimukerdi|áimukeerdist]] 78 % lii [[typpi]] já 21 % lii [[happi]]?
* ...[[Eennâmpállu|Eennâmpáálu]] [[Eennâm áimukerdi|áimukeerdist]] 78 % lii [[typpi]] já 21 % lii [[happi]]?
* ...[[Aanaarjävri|Aanaarjäävrist]] láá 3 318 suollud já [[Päijänne]]st láá 2 690 suollud?
* ...[[Aanaarjävri|Aanaarjäävrist]] láá 3 318 suollud já [[Päijänne]]st láá 2 690 suollud?
Raddalâs 56 Raddalâs 45
* ...[[Michael Collins]] jaamij purâstaavdân [[cuáŋuimáánu 28.]] peeivi [[2021]]?
* ...[[Michael Collins]] jaamij purâstaavdân [[cuáŋuimáánu 28.]] peeivi [[2021]]?
* ...[[Aanaarjävri|Aanaarjáávrán]] lii ive [[1984]] koččâm [[Aanaarjäävri rakkeet|rakkeet]]?
* ...[[Aanaarjävri|Aanaarjáávrán]] lii ive [[1984]] koččâm [[Aanaarjäävri rakkeet|rakkeet]]?
* ...[[Flavia Pennetta]] lii vuáittám ohtsis [[Flavia Pennetta karrieerlovottuvah|25 tennisturnaamid]] karrieeris ääigi?
* ...[[Flavia Pennetta]] lii vuáittám ohtsis [[Flavia Pennetta karrieerstatistiikeh|49 WTA-turnaamid]] karrieeris ääigi?
* ...ores [[laahul]] láálá moonijd 18–27 peivid?
* ...ores [[laahul]] láálá moonijd 18–27 peivid?
* ...[[Marie Curie]] lii vuáittám [[Listo Nobel-palhâšume vyeittein|Nobel-palhâšume]] kuohtii?
* ...[[Marie Curie]] lii vuáittám [[Listo Nobel-palhâšume vyeittein|Nobel-palhâšume]] kuohtii?
Raddalâs 64 Raddalâs 53
* ...olesstuárusii [[viäpsáh|viäpsákuáđist]] pyehtih leđe joba 20 000 viäpsád?
* ...olesstuárusii [[viäpsáh|viäpsákuáđist]] pyehtih leđe joba 20 000 viäpsád?
* ...[[čapis sorme|čapis soormán]] jammii áárvu mield 30–60 % [[Euroop]] aalmugist?
* ...[[čapis sorme|čapis soormán]] jammii áárvu mield 30–60 % [[Euroop]] aalmugist?
* ...[[kapybara]] puáhtá teddiđ joba 79 kg?
* ...[[Hermann Hesse]] jaamij [[porgemáánu 9.]] peeivi [[1962]] 85-ihásâžžân vuoiŋâšvardemân?
* ...[[täsni]] šadda ko kaasusovđâ čokkâšuvá jieijâs [[tiädduvyeimi]] keežild?
* ...[[káránâs]] lii tovle onnum paa tiettee lodden, jäämmim pyehten já pahakkâs litolâžžân?
* ...[[uárree]] kulovijđodâh lii suullân 2,5 keerdi vijđásub ko ulmust?
* ...[[kiemâsämikielâ]] lii sämikielâ, mii čaaskâi 1700-lovo já 1800-lovo ääigi?
* ...tááláá ääigi láá kiävtust kuttâ [[trigonometrisâš funktio]]?
|}
|}
| style="border:1px solid transparent; " |
| style="border:1px solid transparent; " |

Tááláš versio 19. vyesimáánu 2024 tme 15.27

Tiervâpuáttim anarâškielâ Wikipedian!

Tot lii Wikipedia anarâškielâlâš versio, mii vuáđudui roovvâdmáánu 19. peeivi 2020.
Räähti uđđâ siijđo:

Oho 22 artikkâl
Al-ʿArabiyyah čallum arabiakielân
Al-ʿArabiyyah čallum arabiakielân

Arabiakielâ (arabiakielân اَلْعَرَبِيَّةُ‎‎, al-ʿarabiyyah) lii afroaasialâš kielâ, mon sárnuh eenikiellân paijeel 300 miljovn olmožid. Tot lii ohtâ maailm enâmustáá sarnum kielâin. Arabiakielâ lii vijđáht kiävtust Aldanuorttân, Arabia njargâenâmist já Tave-Afrikist. Eenikielâlij lasseen paijeel miljard olmožid mättih arabiakielâ, ko tot lii islam pase kielâ.

Arabia sárnumkielâ lii uáli jo eresláván ko ton kirjekielâ. Arabiakielâ suomânijn stuárráámuuh iäruh láá Arabia njargâeennâm já ton ulguubeln suomânij kooskâst. Puoh variantijn Arabia njargâeennâm ulguubeln láá siämmááláváneh jiešvuođah, moh iä kavnuu klassiklâš arabiakielâst.

Njargâeennâm ulguupiälásijn variantijn stuárráámus iäru lii ij-egyptlâš Tave-Afrik suomânij (eromâšávt marokkoarabia) já eres suomânij kooskâst. Libya nuorttiipiälásijd arabia sárnoid marokkoarabia ij masa te lah iberdettee ollágin. Nubijkulij ij lah siämmáánáál, uásild Egypt elleekuuvij já eres media piivnohvuođâ tet.

Tiettih-uv tun, ete...
Kalender: kesimáánu

Sämilippu Säämi liputtempeeivih

Šoddâmeh

Jämimeh


Peeivi kove

Luokah
Uuraallij kielâi Wikipediah
Viežžum saajeest "https://smn.wikipedia.org/w/index.php?title=Ovdâsijđo&oldid=104514"
Mute liiŋkâid