Lähdekoodi sivulle Tadžikistan

{{Lupaava}}
{{Valtion_tiedot
|koko-nimi                   = Tadžikistanin tasavalta
|nimet-virallisilla-kielillä = Ҷумҳурии Тоҷикистон
|nimi-genetiivissä=Tadžikistanin
|motto		=Ei mottoa
|viralliset-kielet=[[tadžikin kieli]] (valtion kieli),<br/> [[venäjän kieli|venäjä]] (kansojen välisessä käytössä)<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/untc/unpan003670.htm | Nimeke =CONSTITUTION OF THE REPUBLIC OF TAJIKISTAN | Ajankohta =1994 | Julkaisupaikka =Dushanbe | Julkaisija =unpan1.un.org | Viitattu =24.11.2008 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20170525141516/http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/untc/unpan003670.htm | arkistoitu =25.5.2017 }}</ref>
|pääkaupunki		=[[Dušanbe]] (802&nbsp;700 as. <small>(2016)</small><ref name="tj-popu2016"/>)
|pääkaupungin-koordinaatit={{coord |38|33|N|68|48|E}}
|valtionpäämiehen-nimike=[[Presidentti]]<br />[[Pääministeri]]
|nykyinen-valtionpäämies=[[Emomali Rahmon]]<br />[[Qohir Rasulzoda]]
|alan-sijaluku	=92
|pinta-ala	=142&nbsp;600 km² <ref name="tj-popu2016"/>
|vesipinta-ala=0,3 %
|väestönlaskentavuosi=2016
|väkiluvun-sijaluku=95
|väkiluku=8&nbsp;551&nbsp;200 <ref name="tj-popu2016"/>
|väestötiheys=60,0 as. / km² <ref name="tj-popu2016"/>
|itsenäisyystapahtumat=&nbsp;– [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]]
|itsenäisyysvuodet=[[9. syyskuuta]] [[1991]]
|valuutta=[[Tadžikistanin somoni|somoni]]
|valuuttatunnus=TJS
|aikavyöhyke=UTC+5
|kesäaika=ei käytössä
|kansallislaulu=[[Surudi milli]] 
|kansallislauluääni = National anthem of Tajikistan, performed by the U.S. Navy Band.flac
|verkkotunnus=.TJ
|suuntanumero=992
|hdi-vuosi	={{ValtioHDI|Vuosi}}
|hdi-sija	={{ValtioHDISija|TJ}}
|hdi		={{ValtioHDI|TJ}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
|bkt-vuosi=2013
|bkt-sija=189
|bkt=8,513 mrd. USD <ref name="CIA">{{CIA Factbook|ti|Tajikistan}}</ref>
|bkt-per-asukas=2&nbsp;300 USD
|alaviite=
|lippu=[[Tiedosto:Flag_of_Tajikistan.svg|125px|Tadžikistanin lippu|border]]
|vaakuna=[[Tiedosto:Coat of arms of Tajikistan.svg|100px|Tadžikistanin vaakuna]]
|sijainti=Tajikistan (orthographic projection).svg
|sijainti-selite=Tadžikistanin sijainti
|valtiomuoto=[[tasavalta]]
|muut-kaupungit=[[Hudžand]] (175&nbsp;400 as., <small>(2016)</small>), [[Qurgonteppa]] (105&nbsp;400), [[Kulob]] (102&nbsp;400)<ref name="tj-popu2016"/>
|väestönkasvu=1,75 % <ref name="CIA"/>
|väestönkasvuvuosi=2014
|maatalous=21 %
|teollisuus=23 %
|palvelut=56 % <ref name="CIA"/>
|lyhenne=TJ
|ajoneuvo=TJ
|lentokone=EY
|edeltäjät={{lippukuva|Tadžikistanin SNT}} [[Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta]]
}}

'''Tadžikistan''' ({{k-tg|Тоҷикистон|Tojikiston}}; {{k-ru|Таджикиста́н|Tadžikistan}}), virallisesti '''Tadžikistanin tasavalta''' ({{k-tg|Ҷумҳурии Тоҷикистон|Jumhurii Tojikiston}}; {{k-ru|Респу́блика Таджикиста́н|Respublika Tadžikistan}}) on [[sisämaavaltio]] [[Keski-Aasia]]ssa. Sen naapurivaltioita ovat etelässä [[Afganistan]], idässä [[Kiina]], pohjoisessa [[Kirgisia]] ja lännessä [[Uzbekistan]]. Tadžikistan on Keski-Aasian valtioista pienin. Sen vuoristosta alkaa monia jokia, joiden vettä on käytetty sekä puuvillapeltojen kasteluun että vesivoiman tuottamiseen.

== Maantiede ==
Tadžikistan on Keski-Aasian valtioista pienin. Maan halki kulkevat yhdet maailman korkeimmista vuorijonoista, [[Pamir]] ja [[Altai (vuoristo)|Altai]]. Maa sijaitsee 300–7 495 metriä merenpinnan yläpuolella. 93&nbsp;prosenttia maasta on vuoristoa,<ref name="TJ-Figures2015"/> ja yli puolet alueesta sijaitsee yli kolmen kilometrin korkeudessa. Maanjäristykset ovat yleisiä; maassa on vuosittain noin 160 järistystä, joista 50 on vakavia. Vuorijonoja halkovat sadat kanjonit, joiden pohjalla kulkee jokia.<ref name="countrystudies-topo"/>

[[Kuva:1982 expedition to Tartu Ülikool 350 (44).jpg|thumb|left|Vuoden 1982 kuva [[Qullai Somoni]]sta, tuolloiselta nimeltään ''Kommunismin huippu'' (7495 m).]]
Vuoristot ovat vaikeakulkuisia, ja [[Vuoristo-Badahšanin autonominen alue|Vuoristo-Badahšanin]] alue on suuren osan vuotta lähes eristyksissä muusta maasta.<ref name ="EC">[http://www.everyculture.com/Sa-Th/Tajikistan.html Culture of Tajikistan] Countries and their Cultures</ref> Vuorenhuipuista kolme kohoaa yli 7&nbsp;000 metrin korkeuteen. Korkein huippu on nykyiseltä nimeltään [[Qullai Ismoili Somonī|Qullai Somoni]] (7&nbsp;495 m). Pysyvän lumen raja kulkee maan länsiosissa 3&nbsp;500–3&nbsp;600 metrin korkeudessa ja kohoaa 5&nbsp;800 metriin idässä. Jäätiköt kattavat runsaat 8&nbsp;476 neliökilometriä.<ref name="TJ-Figures2015"/>

Maassa on 947 yli 10 kilometrin mittaista jokea. Jokien yhteispituus on yli 28&nbsp;500 kilometriä.<ref name="TJ-Figures2015"/> Joet yhdistyvät jokilaaksoiksi, joissa suurin osa maan väestöstä asuu. Järvistä suurin (380,0 km<sup>2</sup>) ja tunnetuin on [[Kara-Kul|Karakul]]-suolajärvi 4&nbsp;200 metrin korkeudessa.<ref name="countrystudies-topo">[http://countrystudies.us/tajikistan/14.htm Topography and Drainage] Tajikistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/pelastava-teltta/ | Nimeke = Pelastava teltta| Tekijä = Karri Kokko| Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 25.9.2015}}</ref><ref name="TJ-Figures2015"/> Tekojärvistä laajin on [[Syrdarja]]-jokeen padottu [[Qairoqqumin tekojärvi]] (Kairakkum) maan pohjoisosassa (520,0 km<sup>2</sup>, tilavuus 4,16 km<sup>3</sup>) ja tilavuudeltaan suurin [[Vahš]]-jokeen padottu [[Norakin tekojärvi]] (106,0 km<sup>2</sup>, tilavuus 10,50 km<sup>3</sup>).<ref name="TJ-Figures2015"/> 

Tadžikistanin komeimpia eläimiä ovat kotkat ja vuoriston suuret nisäkkäät kuten karhut, [[Jakki|jakit]] ja [[lumileopardi]]t.<ref>[http://www.easyvoyage.co.uk/tajikistan/wildlife-3339 Wildlife] {{Wayback|1=http://www.easyvoyage.co.uk/tajikistan/wildlife-3339 |päiväys=20121201062431 }} Easy Voyage</ref>

Tadžikistanin [[ilmasto]] on mantereinen, alavilla seuduilla myös subtrooppinen. Siellä on paljon puoliaavikkoa ja aavikkoa. Lämpötila riippuu vahvasti maaston korkeudesta. Alavilla mailla heinäkuun päivälämpötilat ovat 23–30&nbsp;°C ja tammikuun -1...+3&nbsp;°C (ääriarvona Pantš: heinäkuussa +45&nbsp;°C, tammikuussa +22&nbsp;°C). Pamirin itäosassa on heinäkuussa 5–10&nbsp;°C ja tammikuussa -15°...-20&nbsp;°C (ääriarvona Bulinkul-järvi: heinäkuussa -8&nbsp;°C ja tammikuussa -61&nbsp;°C). <ref>[http://countrystudies.us/tajikistan/15.htm Climate] Tajikistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.</ref><ref name="TJ-Figures2015"/>{{selvennä|Etsi muut lähteet. Ovatko tilastokirjan 2015 kuvaamat ääriarvot keskimääräisiä kuukauden äärilämpötiloja vai mitä. -61 Celsius-astetta on aika kylmää, ei oikein sovi kuukausikeskiarvoksi...}}

Eritasoiset suojelualueet kattavat 21 prosenttia tasavallan pinta-alasta. Luonnonpuistoja on neljä ja muita suojelualueita tai kansallispuistoja 13.<ref name="TJ-Figures2015"/> [[Pamirin kansallispuisto]] on Unescon [[maailmanperintökohde]] vuodesta 2013.<ref name="UN">{{Verkkoviite | Osoite = https://whc.unesco.org/en/list/1252/ | Nimeke = Tajik National Park (Mountains of the Pamirs) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Unesco | Viitattu = 9.11.2019 }}</ref>

{{Location map+|Tadžikistan|AlternativeMap =Relief Map of Tajikistan.png|width=450|float=left|alt= Tadžikistanin kartta|caption= Tadžikistanin kartta, josta löytyvät 15 suurinta kaupunkia ja keskeisimpiä vesistöjä. Maakuntien hallintokeskukset on vahvennettu. |places=
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14_2.svg<!--yli 300 k.as kaupunki-->|marksize=17
|lat_deg=38.537|lat_dir=N|lon_deg=68.78|lon_dir=E
|position=top|label=[[Dušanbe|'''&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<u>Dušanbe</u>''']]|label_size=120|link=Dušanbe}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg<!--suuri yli 100 k.as kaupunki-->|marksize=23
|lat_deg=40.2896|lat_dir=N|lon_deg=69.6235|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Hudžand]]'''|label_size=100|link=Hudžand}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=23
|lat_deg=37.8330|lat_dir=N|lon_deg=68.7842|lon_dir=E
|position=top|label='''[[Qurgonteppa|<br>Qurgonteppa]]'''|label_size=100|link=Qurgonteppa}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=23
|lat_deg=37.9107|lat_dir=N|lon_deg=69.7770|lon_dir=E
|position=right|label=[[Kulob]]|label_size=100|link=Kulob}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg<!--keskikok. 30–100 k.as kaupunki tai taajama-->|marksize=20
|lat_deg=39.9117|lat_dir=N|lon_deg=69.0039|lon_dir=E
|position=left|label=[[Istaravšan]]|label_size=90|link=Istaravšan}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=38.5161|lat_dir=N|lon_deg=68.2217|lon_dir=E
|position=left|label=[[Tursunzoda|Tursun-<br>zoda&nbsp;&nbsp;&nbsp;]]|label_size=90|link=Tursunzoda}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=40.2901|lat_dir=N|lon_deg=70.4262|lon_dir=E
|position=right|label=[[Konibodom]]|label_size=90|link=Konibodom}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=40.1230|lat_dir=N|lon_deg=70.6134|lon_dir=E
|position=right|label=[[Isfara]]|label_size=90|link=Isfara}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=38.5613|lat_dir=N|lon_deg=69.0169|lon_dir=E
|position=right|label=[[Vahdat]]|label_size=90|link=Vahdat}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=39.4954|lat_dir=N|lon_deg=67.6053|lon_dir=E
|position=right|label=[[Pandžakent]]|label_size=90|link=Pandžakent}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=38.3148|lat_dir=N|lon_deg=69.0375|lon_dir=E
|position=top|label=[[Jovon|<br>Jovlon]]|label_size=90|link=Jovon}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=40.235|lat_dir=N|lon_deg=69.697|lon_dir=E
|position=top|label=[[Buston|<br>Buston]]|label_size=90|link=Buston}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 15.svg<!--pienehkö 10–30 k.as kaupunki tai taajama-->|marksize=10
|lat_deg=37.4924|lat_dir=N|lon_deg=71.5536|lon_dir=E
|position=right|label='''[[Horug]]'''|label_size=90|link=Horug}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 15.svg|marksize=10
|lat_deg=38.3892|lat_dir=N|lon_deg=69.3183|lon_dir=E
|position=right|label=[[Norak]]|label_size=90|link=Norak}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 15.svg|marksize=10
|lat_deg=38.5261|lat_dir=N|lon_deg=68.5523|lon_dir=E
|position=top|label=[[Hisor|<br><br>Hisor]]|label_size=90|link=Hisor}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=City locator 5.svg<!--Pieni alle 10 k.as taajama tai kaupunki-->|marksize=11
|lat_deg=38.171|lat_dir=N|lon_deg=73.9665|lon_dir=E
|position=top|label=[[Murghab]]|label_size=80|link=Murghab}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Waterbody.svg|<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=39.05|lat_dir=N|lon_deg=73.38|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Kara-Kul|Karakul ]]''|label_size=70|link=Karakul}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Waterbody.svg|marksize=1
|lat_deg=40.3034|lat_dir=N|lon_deg=70.0734|lon_dir=E
|position=top|label=''[[Qairoqqumin tekojärvi]]''|label_size=70|link=Qairoqqumin tekojärvi}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Waterbody.svg|marksize=1
|lat_deg=40.89|lat_dir=N|lon_deg=71.37|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Syrdarja]]''|label_size=70|link=Syrdarja}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Waterbody.svg|marksize=1
|lat_deg=39.16|lat_dir=N|lon_deg=70.88|lon_dir=E
|position=left|label=''[[Vahš]]''|label_size=70|link=Vahš}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Waterbody.svg|marksize=1
|lat_deg=39.45|lat_dir=N|lon_deg=69.48|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Zarafšon]]''|label_size=70|link=Zarafšon}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Waterbody.svg|marksize=1
|lat_deg=37.22|lat_dir=N|lon_deg=67.25|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Amudarja]]''|label_size=70|link=Amudarja}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Waterbody.svg|marksize=1
|lat_deg=37.6|lat_dir=N|lon_deg=69.45|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Pandž]]''|label_size=70|link=Pandž}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Arch dam 12x12 sw.svg|marksize=15
|lat_deg=38.6830|lat_dir=N|lon_deg=69.7720|lon_dir=E
|position=right|label=[[Rogunin pato|Rogunin&nbsp;pato]]|label_size=80|link=Rogunin pato}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Arch dam 12x12 w.svg|marksize=15
|lat_deg=38.3716|lat_dir=N|lon_deg=69.3482|lon_dir=E
|position=right|label=|label_size=80|link=Norakin pato}}
<!-- -->
{{Location map~ |Tadžikistan| mark=BlackMountain.svg<!--Vuori-->|marksize= 18
|lat_deg=38.9432|lon_deg=72.0157|
|position=top|label='''''[[Qullai Somoni|<br>Qullai Somoni<br>7495 m]]'''''|label_size=65|link=Qullai Somoni}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Pfeil links oben.svg<!--Naapuri alue-->|marksize=13
|lat_deg=40.1|lat_dir=N|lon_deg=67.7|lon_dir=E
|position=top|label=''[[Uzbekistan]]''|label_size=85|link=Uzbekistan}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Pfeil unten.svg|marksize=11
|lat_deg=37.2|lat_dir=N|lon_deg=70.7|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Afganistan]]''|label_size=85|link=Afganistan}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Pfeil rechts.svg|marksize=11
|lat_deg=39.1|lat_dir=N|lon_deg=74.3|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Kiina]]''|label_size=85|link=Kiina}}
<!-- -->
{{Location map~|Tadžikistan|mark=Pfeil rechts oben.svg|marksize=11
|lat_deg=39.8|lat_dir=N|lon_deg=72.9|lon_dir=E
|position=top|label=''[[Kirgistan]]''|label_size=85|link=Kirgistan}}}}
<br clear=left>

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Tadžikistanin historia]]}}

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Tadžikistaniin 4000-luvulla eaa. Tadžikistanin alue on kuulunut aikojen saatossa lukuisille valtioille, enimmäkseen [[Persia]]lle. Ennen ajanlaskun alkua se oli osa [[Baktria]]a. [[Arabit]] toivat sinne [[islam]]in 600-luvulla. [[Samanidit|Samanidien]] valtakunta syrjäytti arabit ja myöhemmin turkkilaiset. Myöhemmin vallan ottivat [[mongolit]], ja Tadžikistanista tuli osa [[Buharan kaanikunta|Buharan emiraattia]].<ref>[http://countrystudies.us/tajikistan/3.htm Early History] Tajikistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.</ref>

[[Venäjän keisarikunta]] laajeni 1800-luvulla [[Keski-Aasia]]an ja otti alueen hallintaansa. [[Lokakuun vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] jälkeen 1917 [[tadžikit]] taistelivat [[bolševikit|bolševikkeja]] vastaan yrittäen itsenäistyä. Bolševikit voittivat nelivuotisen sodan, jonka aikana moskeijoita tuhottiin ja väestöä terrorisoitiin. Sota ja neuvostovallan vaatima maatalouden suuntaaminen puuvillantuotantoon johtivat nälänhätään, jossa kansallismieliset arvioivat menehtyneen jopa miljoona tadžikistanilaista.<ref>[http://countrystudies.us/tajikistan/5.htm The Revolutionary Era], [http://countrystudies.us/tajikistan/6.htm Impact of the Civil War] Tajikistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.</ref>

Bolševikkien voitettua sodan Tadžikistanin alue kuului [[Buharan sosialistinen kansantasavalta|Buharan sosialistiseen kansantasavaltaan]] 1920–1924. Buharan sosialistinen kansantasavalta muutti nimensä Buharan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi syyskuussa 1924, ja marraskuussa samana vuonna se lakkautettiin ja jaettiin [[Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta|Uzbekistanin]] ja [[Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta|Turkmenistanin]] sosialistisiksi neuvostotasavalloiksi. Tuolloin perustettiin myös [[Tadžikistanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]], joka kuului Uzbekistanin sosialistiseen neuvostotasavaltaan, kunnes siitä 5. joulukuuta 1929 muodostettiin [[Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta]]. Neuvostoliittoon alue kuului virallisesti vuodesta 1925 lähtien. Tadžikistanin SNT jäi elintasossa ja teollisuudessa muista neuvostotasavalloista jälkeen. Tadžikistaniin alkoi 1970-luvulla syntyä islamilaisia liikkeitä, jotka eivät kuitenkaan olleet merkittäviä ennen Neuvostoliiton kaatumista 1990-luvulla.<ref>[http://countrystudies.us/tajikistan/8.htm Creation of Tajikistan], [http://countrystudies.us/tajikistan/25.htm Religion] ja [http://countrystudies.us/tajikistan/31.htm Industry] Tajikistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.</ref>

Tadžikistanin itsenäistyttyä maassa puhkesi heti eri heimoryhmien välinen sisällissota. Valtion johtaja on ollut alusta asti [[Emomali Rahmon]] (aiemmin Rahmonov), jonka on väitetty sisällissodan aikana syyllistyneen etnisiin puhdistuksiin. Tulitauko saatiin aikaan 1997, ja 1999 pidettiin vaalit, joita oppositio piti epärehellisinä. Venäjän joukot olivat Tadžikistanissa valvomassa [[Afganistan]]in vastaista rajaa vuoteen 2005 asti. [[Syyskuun 11. päivän iskut|Syyskuun 11. päivän iskujen]] jälkeen vuonna 2001 Tadžikistan liittyi Yhdysvaltojen johtamaan liittoumaan ja lisäsi tarkkailua Afganistanin vastaisella rajalla.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/country_profiles/1297913.stm Timeline Tajikistan] BBC News</ref>

Perustuslakia muutettiin vuonna 2003 kansanäänestyksellä niin, että presidentin kausien määrää lisättiin. Kolmannelle kaudelleen Rahmon valittiin 2006. Molempien vaalien rehellisyys kyseenalaistettiin, samoin kuin vuoden 2010 parlamenttivaalien, jotka voitti Rahmonin puolue. Vuonna 2013 Rahmon valittiin neljännelle kaudelle.<ref name="BBCTL"/>

Tadžikistan pyysi vuonna 2008 kansainvälistä apua energiakriisin ja ankaran talven takia. [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] (IMF) perui maalle myöntämäänsä tukea, koska paljastui että Tadžikistan oli vääristellyt tietoja.<ref name="BBCTL"/>

Venäjä on tukenut Tadžikistania taloudellisesti ja saanut vastineeksi luvan pitää maassa avaruus- ja sotilastukikohtia.<ref name="BBCTL"/> Vuoden 2020 presidentinvaaleissa Emomali Rahmon valittiin jälleen jatkokaudelle seitsemäksi vuodeksi hänen saatuaan äänistä yli 90 prosenttia. Neljää vastaehdokasta ei pidetty todellisina haastajina, ja oppositioon kuuluva Sosiaalidemokraattinen puolue boikotoi vaaleja. Rahmon on myös asettanut poikansa [[Roustam Rahmon]]in maan pääkaupungin Dušanben pormestariksi sekä senaatin johtajaksi, missä virassa hän nousisi isänsä sijaiseksi, jos tämä estyisi hoitamasta presidentin tehtäväänsä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.lemonde.fr/international/article/2020/10/11/presidentielle-au-tadjikistan-pour-prolonger-le-regne-de-son-homme-fort_6055640_3210.html|Nimeke=Tadjikistan : le dirigeant autoritaire sortant réélu pour un nouveau mandat, sans réelle opposition|Julkaisu=Le Monde|Ajankohta=11.10.2020|Viitattu=15.7.2021|Kieli={{fr}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20210504123914/https://www.lemonde.fr/international/article/2020/10/11/presidentielle-au-tadjikistan-pour-prolonger-le-regne-de-son-homme-fort_6055640_3210.html|arkistoitu=4.5.2021}}</ref>

Huhtikuun lopulla 2021 Tadžikistanin ja Kirgisian välille puhkesi aseellinen yhteenotto, joka liittyi kiistaan maiden rajalla sijaitsevan tekojärven Ak-Sain hallinnasta. Se on tärkeä vedenlähde paikallisille asukkaille. Tulitauko saatiin aikaan jo samana päivänä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11908354|Nimeke=Kirgisian ja Tadžikistanin välillä kranaattitulitusta – kiista koskee vesivaroja|Julkaisu=Yle Uutiset|Tekijä=Yrjö Kokkonen, Petri Burtsoff|Ajankohta=29.4.2021|Viitattu=15.7.2021}}</ref>

== Politiikka ==
[[Tiedosto:Emomali Rahmon-1.jpg|thumb|[[Emomali Rahmon]] on ollut Tadžikistanin valtionpäämies vuodesta 1992 ja presidentti vuodesta 1994.]]
Tadžikistan on [[semipresidentialismi|semipresidentiaalinen]] [[tasavalta]]. Lähes heti itsenäistymisensä jälkeen Tadžikistan ajautui sisällissotaan, jonka eri osapuolien tukijoiksi väitetään Venäjää ja Irania. Suurin osa 400&nbsp;000 venäläisestä pakeni maasta, ja jäljelle jäi vain 25&nbsp;000. Sisällissota päättyi 1997 rauhansopimukseen, oppositiojohtajat armahdettiin ja yksi heistä nimitettiin varapääministeriksi.<ref name="BBCTL"/>

Presidentti valitaan seitsenvuotiskaudelle, ja hän nimittää pääministerin. Kaksikamarisessa parlamentissa on 34 jäsenen ylähuone, joka edustaa eri alueita, ja 63 jäsenen alahuone, joka valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudelle.<ref name="CIA"/>

Vuoden 2010 parlamenttivaalit päättyivät presidentti Rahmonin kansandemokraattisen puolueen murskavoittoon. Vaaleja pidettiin jälleen epärehellisinä.<ref name="BBCTL"/>

Maaliskuussa 2020 pidetyissä parlamenttivaaleissa presidentti Rahmonin kansandemokraattinen puolue sai 47 parlamentin 63 paikasta. Loput paikat menivät [[blokkipuolue]]ille. Sosiaalidemokraattinen puolue oli ainoa todellinen oppositiopuolue sen jälkeen kun islamilainen puolue kiellettiin vuonna 2015. Sosiaalidemokraattinen puolue oli vuoden 2020 vaaleissa ainoa puolue, joka ei virallisten tulosten mukaan ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://thediplomat.com/2020/03/tajik-election-delivers-expected-result/|nimeke=Tajik ‘Election’ Delivers Expected Result|tekijä=Catherine Putz|julkaisu=thediplomat.com|viitattu=2020-04-03|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

Vuonna 2009 asetettu uskontolaki on rajoittanut merkittävästi ajatuksen- ja uskonnonvapautta: uskonnon harjoittaminen ilman valtion lupaa on kielletty<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.forum18.org/archive.php?article_id=2354|nimeke=TAJIKISTAN: Amendments impose even tighter state control|tekijä=Forum18|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>. [[Jehovan todistajat]] on kielletty maassa vuodesta 2007 ja poliisi kohdistaa heihin kotietsintöjä, pidätyksiä ja jopa 14 tuntia kestäneitä kuulusteluja. Vastoin [[Yhdistyneiden kansakuntien kidutuksen vastainen sopimus|Yhdistyneiden kansakuntien kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaista yleissopimusta]] Tadžikistan ei ole suostunut tutkimaan tai asettamaan syytteeseen henkilöitä, joiden on väitetty syyllistyneen kuulusteluissa kidutukseen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.forum18.org/archive.php?article_id=2455|nimeke=TAJIKISTAN: Raid, torture, interrogations, fines, calendars destroyed|tekijä=Forum18|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.

== Hallinnollinen jako==
[[Tiedosto:Un-Tajikistan.svg|300px|thumb|Tadžikistanin kartta]]
Tadžikistanin maakunnista yksi on autonominen alue. Pääkaupunki [[Dušanbe]] muodostaa oman erillisalueensa.<ref name="CP"/> Vanha [[Karoteginin maakunta]] on nykyisin keskushallinnon alainen erityisalue.<ref>[http://www.statoids.com/utj.html Tajikistan] Statoids</ref>{{lähde tarkemmin|Ei mainita Karoteginin maakuntaa}} Alueet jakautuvat edelleen piireihin ja kaupunkeihin.<ref>[http://www.statoids.com/ytj.html Districts of Tajikistan] Statoids</ref><ref name="CP">[http://www.citypopulation.de/Tajikistan.html Provinces] Citypopulation</ref>

{|{{Wikitable}}
|+''' Tadžikistanin aluejako'''<ref name="CP"/>
! Nimi
! Tyyppi<ref name="tj-popu2016"/>
! Pääkaupunki
! Pinta-ala (km<sup>2</sup>)<ref name="tj-popu2016"/>
! Väkiluku (1.1.2016)<ref name="tj-popu2016"/>
|-
| [[Hatlon]] || maakunta || [[Qurgonteppa]] || 24 600 || 3 047 800
|-
| [[Sugd]] || maakunta || [[Hudžand]] || 25 200 || 2 511 000
|-
| [[Vuoristo-Badahšanin autonominen alue|Vuoristo-Badahšan]] || autonominen alue || [[Horug]] || 64 100|| 217 400
|-
| [[Hallinnon alaiset piirit|Erityisalue]] || erityisalue || - || 28 600 || 1 972 300
|-
| [[Dušanbe]] || pääkaupunki || Dušanbe || 100<ref name="CP"/> || 802 700
|-
| '''Tadžikistan''', yhteensä|| tasavalta || [[Dušanbe]] ||142 600|| 8 551 200
|-
|}

== Talous ==
[[Tiedosto:Duschanbe_Bahnhof.jpg|thumb|Rautatieasema [[Dušanbe]]ssa.]]

Tadžikistan on entisen Neuvostoliiton köyhin osa ja se on ollut pitkään melko köyhä valtio. Inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) luokittelussa maa sijoittuu[[Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan| keskitason luokan maiden]] puoliväliin (indeksiluku 0,624 vuonna 2014). Talous on perustunut paljolti [[alumiini]]n ja [[puuvilla]]n viennille. Kuivuus on aiheuttanut nälänhätää vielä 2000-luvullakin. Siksi [[Punainen Risti]] pyysi elokuussa 2001 apua Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin.<ref>[http://www.redcross.int/EN/mag/magazine2001_1/tadjikistan.html Tadjikistan - the silent emergency] {{Wayback|1=http://www.redcross.int/EN/mag/magazine2001_1/tadjikistan.html |päiväys=20071010091836 }} International Red Cross 2001</ref> Vuosina 2007–2008 maa sai Maailmanpankin kanavoimaa ruoka-apua ankaran talven aiheuttaman kuluttajahintojen räjähdysmäisen nousun jälkeen.<ref>[http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/COUNTRIES/ECAEXT/KYRGYZEXTN/0,,contentMDK:22703253~pagePK:1497618~piPK:217854~theSitePK:305761,00.html?cid=3001_4 Crisis Response: Europe and Central Asia Region Food Projects] World Bank</ref> Vuonna 2010 maassa puhkesi polioepidemia, ja EU lahjoitti rahaa rokotusohjelmaan.<ref>[http://eeas.europa.eu/delegations/tajikistan/press_corner/all_news/news/2010/20100604_en.htm European Union assists Tajikistan in Fghting Polio] EC 2010</ref>

Maan merkittävin resurssi on vesi. Tadžikistanista saa alkunsa yli 40&nbsp;% Keski-Aasian vedestä ja maassa sijaitsee 60&nbsp;% alueen vesivoimapotentiaalista.<ref name="TJ-Figures2015"/> Vettä käytetään puuvillan kasteluun, mutta sitä on alettu hyödyntää myös vesivoiman tuottoon. Maailman korkein pato valmistui 1980 maata halkovaan [[Vahš]]-jokeen [[Norak]]in kaupungin itäpuolelle.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/422603/Nurek-Dam Nurek Dam] Encyclopedia Britannica</ref><ref>[http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=35999 Vakhsh River and Lake Nurek, Tajikistan] Earth Observatory. Viitattu 31.12.2010 {{en}}</ref> Sitäkin suurempaa [[Rogunin pato|Rogun]]ia alettiin rakentaa Vahšiin noin 75 kilometriä Norakin padosta yläjuoksulle päin 1976, mutta työt keskeytyivät maan itsenäistyttyä.<ref>[http://english.pravda.ru/business/companies/29-08-2007/96473-tajikistan-0/ Tajikistan cancels world's largest dam project with Russia] Pravda 29.08.2007 {{en}}</ref> Tadžikistan on etsinyt rahoitusta hankkeen uudelleenkäynnistämiseen, mutta naapurimaat, etenkin Uzbekistan, vastustivat sitä. Maailmanpankki on päättänyt vuonna 2010 arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia.<ref>[http://www.cacianalyst.org/?q=node/5321 Worlds Bank to Assess Rogun Hydropower Project] Caci Analyst 2010</ref> Vuonna 2014 Maailmanpankin toteuttamisselvitys näytti vihreää valoa hankkeelle. Rahoitusta suurhankkeelle on yritetty järjestellä esimerkiksi osakeannilla, mutta näin saavutettiin vain pieni osa tarvittavasta rahoituksesta. Kesällä 2016 hankkeen rakentamisesta vastaava valtionkomissio kuitenkin valitsi suuren italialaisen rakennusyhtiön [[Salini Impregilo]]n hankkeen päätoteuttajaksi. Rakennushankkeen budjettina oli 3,9 miljardia [[Yhdysvaltain dollari|USD]]. Hankkeen toteutus on jaettu neljään osaan. Kallein osahanke on 335 metrin korkuisen, maailman korkeimman kivitäytteisen padon rakentaminen (1,95 mrd. USD). Valmistuttuaan Rogunin vesivoimalan on suunniteltu sisältävän kuusi suurta 600 MW:n turbiinia, jolloin voimalan nimellisteho olisi kolmea suurta ydinvoimalayksikköä vastaava 3&nbsp;600 MW, vesivarojen kausiluonteisuuden vuoksi voimalaa ei patohankkeesta huolimatta kuitenkaan voitaisi käytettää nimellistehollaan kuin ajoittain. Tuotettavalla sähköllä on ajateltu pystyttävän lopettamaan maata vaivannut sähköpula ja ylijäämää myytävän Afganistaniin ja [[Pakistan]]iin.<ref name="eurasianet">{{verkkoviite| osoite= http://www.eurasianet.org/node/79491| nimike=Tajikistan: Italians Picked for Rogun Dam Contract| ajankohta= 1.7.2016 | julkaisija= eurasianet.org| viitattu= 15.9.2016| kieli= {{en}} }}</ref>

== Väestöjakauma ==
Maan tilastokeskus arvioi väkiluvuksi 8,55 miljoonaa vuoden 2016 alussa.<ref name="tj-popu2016"/> Tätä edeltävä tuorein väestönlaskenta on vuodelta 2010.<ref name="stat.tj-Census2010-III"/><ref name="censusinfo2010"/>
 
Suurin väestöryhmä on [[tadžikit]], joita vuoden 2010 (2000) laskennan mukaan oli 84,3&nbsp;% (79,9&nbsp;%). Suurin vähemmistö on [[uzbekit]], joita on 12,2&nbsp;% (15,3&nbsp;%) ja muita pienempiä vähemmistöjä ovat [[kirgiisit]] 0,8&nbsp;% (1,1&nbsp;%) ja [[venäläiset]] 0,5&nbsp;% (1,1&nbsp;%). Loppuosa 2,2&nbsp;% (2,6&nbsp;%) väestöstä muodostuu pienemmistä, väestöosuudeltaan alle 1,0 % etnisistä ryhmistä.<ref name="stat.tj-Census2010-III"/>

Virallinen kieli ja kansalliskieli on [[tadžikin kieli|tadžikki]], minkä lisäksi Tadžikistanin perustuslain mukaan [[Venäjän kieli|venäjä]] on kansojen välisen kommunikaation kieli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://mfa.tj/ru/main/tadzhikistan/konstitutsiya | Nimeke = Конституция Республики Таджикистан | Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 4.3.2023 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Huolimatta köyhyydestä 99,4&nbsp;% väestöstä on lukutaitoista. 85&nbsp;% väestöstä on sunneja, šiioja on viisi prosenttia ja muita 10 prosenttia (2007).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.state.gov/outofdate/bgn/tajikistan/83861.htm |Nimeke= Background Note: Tajikistan (archived) |Julkaisija=U.S. Department of State|Ajankohta= 2007 | Viitattu = 8.2.2015}}</ref>

Koulutukseen pääsevien naisten väestöosuus laskee voimakkaasti miehiin nähden perustason jälkeisessä koulutuksessa.<ref name="TJ-Figures2015"/>

Sisällissodan aikana maasta pakeni 300&nbsp;000 venäläistä [[Venäjä]]lle.<ref>[http://countrystudies.us/russia/30.htm Migration] Russia: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.</ref> Viisumivapauden ja kielitaidon takia myös monet muut tadžikistanilaiset lähtivät muualle entisen Neuvostoliiton maihin. Vuonna 2007 arvioitiin miljoonan tadžikistanilaisen työskentelevän ulkomailla, etenkin Venäjällä.<ref>[http://enews.fergananews.com/article.php?id=2303 Army of labor immigrants from Tajikistan is swelling in numbers, and nothing can stop the process] Ferghana News 26.12.2007</ref>

== Kulttuuri ==
Tadžikistanin kulttuuri oli ennen valtionrajojen luomista samankaltaista kuin Uzbekistanin. Tadžikistan tunnettiin neuvostoaikana teatteristaan ja kirjailijoista, jotka ylläpitivät kielensä entisaikaista yhteyttä persian kanssa, kun taas neuvostohallinto pyrki korostamaan kielten erillisyyttä.<ref>[http://countrystudies.us/tajikistan/26.htm Culture and the Arts] Tajikistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.</ref>

[[Islam]] oli vahva yhdistävä voima Tadžikistanin taistelussa neuvostovaltaa vastaan ja sisällissodan aikana. Sen vaikutus on kasvanut 2000-luvulla. Joillakin alueilla ei enää myydä alkoholia ja tupakkaa, ja huivin käyttö on lisääntynyt. Myös kielletyt ääriliikkeet ovat saaneet kannattajia etenkin nuorten keskuudessa.<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-asia-pacific-11398444 Tajikistan youth turn to radical Islam] BBC news 2010</ref> Vuonna 2009 Dušanbeen alettiin rakentaa Keski-Aasian suurinta moskeijaa.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/8304970.stm Tajikistan begins Central Asia's biggest mosque] BBC Central Asia service 2009</ref>

Tadžikistanin kulttuurilla on vahvat historialliset yhteydet [[persia]]laiseen kulttuuriin. Vanhojen runoilijoiden [[Omar Khaijam]]in, [[Alisher Navoi]]n ja [[Ferdowsi|Firdowsīn]] katsotaan kuuluvan myös Tadžikistanin kulttuuriperintöön. Neuvostoaikana kirjallisuudenkin piti seurata virallisia näkemyksiä.<ref name="EC"/>

=== Urheilu ===
Tadžikistan on osallistunut [[Tadžikistan olympialaisissa|kesäolympialaisiin]] vuodesta 1996 ja talviolympialaisiin vuodesta 2002. Sen ensimmäiset mitalit tulivat vuonna 2008, kun Jusup Abdusalomov sai hopeaa painista ja Rasul Bokijev pronssia judosta.<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/TJK/ Tajikistan in Olympics] {{Wayback|1=http://www.sports-reference.com/olympics/countries/TJK/ |päiväys=20090220003355 }} Sport references</ref>

[[Tadžikistanin jalkapallomaajoukkue]] ei ole kertaakaan osallistunut [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuskilpailuihin]] eikä [[Jalkapallon Aasian mestaruuskilpailut|Aasian mestaruuskilpailuihin]]. Lokakuussa 2010 se oli FIFAn rankingissa sijalla 150. Maassa toimii 50 jalkapalloseuraa, joissa on yhteensä 3&nbsp;743 rekisteröityä pelaajaa.<ref>[http://www.fifa.com/associations/association=tjk/index.html Association: Tajikistan] {{Wayback|1=http://www.fifa.com/associations/association=tjk/index.html |päiväys=20080522005039 }} FIFA</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="tj-popu2016">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.stat.tj/en/img/7a20337ca019c92e18235196b4e62aaa_1470199415.pdf | nimike= Tšislennost naselenija Respubliki Tadžikistanna 1 janvarja 2016 goda | selite= Tadžikistanin tasavallan väestö 1.1.2016. Maakuntien perustietoja s. 12-13, piirien ja kaupunkien tietoja alueittain s. 16-31 | julkaisija= Statistical agency under the President of the Republic of Tajikistan, stat.tj | julkaisupaikka= Dušanbe | ajankohta= 2016 | viitattu= 9.9.2016 | kieli= {{ru}} | nimeke= Arkistoitu kopio | arkisto= https://web.archive.org/web/20160928005819/http://www.stat.tj/en/img/7a20337ca019c92e18235196b4e62aaa_1470199415.pdf | arkistoitu= 28.9.2016 }}</ref>

<ref name="stat.tj-Census2010-III">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.stat.tj/ru/img/526b8592e834fcaaccec26a22965ea2b_1355501132.pdf | nimike= Natsionalnyi sostav, vladenije, jazykamigraždanstvo naselenija Respubliki Tadžikistan, TOM III | selite= Väestönlaskenta 2010, osa III | julkaisija= Tajstat, stat.tj | julkaisupaikka= Dušanbe | ajankohta= 2012 | viitattu= 12.9.2016 | kieli= {{tg}}, {{ru}} | nimeke= Arkistoitu kopio | arkisto= https://web.archive.org/web/20131014054442/http://www.stat.tj/ru/img/526b8592e834fcaaccec26a22965ea2b_1355501132.pdf | arkistoitu= 14.10.2013 }}</ref>

<ref name="censusinfo2010">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.censusinfo.tj/libraries/aspx/Home.aspx | Nimike= Population and Housing Census 2010, Republic of Tajikistan | selite= Browse for data by -valinnasta tehdään halutut valinnat. Esimerkiksi kaupunkien ja piirien väkilukua pääsee tarkastelemaan alavalikosta Topic, jossa tehdään valinnat "DEMOGRAPHIC AND SOCIAL CHARACTERISTICS - Population size by urban and rural areas (select all)" + OK. Alueiden tiedot tulevat näkyville ja nyt avataan (painetaan plussaa) halutulta hallintoalueelta "Level 4 areas" | Julkaisija= censusinfo.tj | ajankohta=  | viitattu= 10.9.2016 | kieli= {{en}} | nimeke= Arkistoitu kopio | arkisto= https://web.archive.org/web/20160414061455/http://www.censusinfo.tj/libraries/aspx/Home.aspx | arkistoitu= 14.4.2016 }}</ref>

<ref name="TJ-Figures2015">{{Verkkoviite| Osoite= http://www.stat.tj/en/img/695c206e2b1ce86f333f33fdc268a469_1439617381.pdf| nimike= Tajikistan in Figures 2015| tiedostomuoto= pdf| selite= Tadžikistanin vuotuinen tilastokirja| julkaisija= Tajstat, stat.tj| ajankohta= 2015| viitattu= 11.9.2016| kieli= {{tg}}, {{ru}}, {{en}}| nimeke= Arkistoitu kopio| arkisto= https://web.archive.org/web/20170113205753/http://www.stat.tj/en/img/695c206e2b1ce86f333f33fdc268a469_1439617381.pdf| arkistoitu= 13.1.2017}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Tajikistan}}


{{Aasia}}
{{IK}}

[[Luokka:42 Aasia]]
[[Luokka:Tadžikistan|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]