Ero sivun ”Kaasukello” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty helsinki Kampin kaasukello
Rivi 13: Rivi 13:
=== Helsinki ===
=== Helsinki ===
{{Pääartikkeli|[[Suvilahti (Helsinki)|Suvilahden kaasukellot]]}}
{{Pääartikkeli|[[Suvilahti (Helsinki)|Suvilahden kaasukellot]]}}
[[Helsinki|Helsingissä]] on kaksi kaasukelloa [[Suvilahti (Helsinki)|Suvilahdessa]] [[Sörnäinen|Sörnäisissä]]. Ne on poistettu käytöstä 1980-luvulla. Vanhempi Suvilahden kaasukelloista on valmistunut vuonna 1910, sen tilavuus on noin 30 000 kuutiometriä ja siinä on ympärillä tiilinen suojarakennus. Toinen kaasukello on ilman suojarakennusta, tilavuudeltaan se on noin 50 000 kuutiometriä ja se on valmistunut 1929. Molemmat kaasukellot odottavat kunnostusta.
[[Helsinki|Helsingissä]] on kaksi kaasukelloa [[Suvilahti (Helsinki)|Suvilahdessa]] [[Sörnäinen|Sörnäisissä]]. Ne on poistettu käytöstä 1990-luvulla. Vanhempi Suvilahden kaasukelloista on valmistunut vuonna 1910, sen tilavuus on noin 30 000 kuutiometriä ja siinä on ympärillä tiilinen suojarakennus. Toinen kaasukello on ilman suojarakennusta, tilavuudeltaan se on noin 50 000 kuutiometriä ja se on valmistunut 1929. Molemmat kaasukellot odottavat kunnostusta.


Helsingissä sijaitsi kaasukello myös Eteläisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmauksessa, vuonna 1907 rakennettu kaasukello purettiin 1960-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=34895&language= | Nimeke = Kampin kaasukello | Julkaisija = Lasipalatsin Mediakeskus Oy | Viitattu = 12.5.2014 }}</ref>
Helsingissä sijaitsi kaasukello myös Eteläisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmauksessa, vuonna 1907 rakennettu kaasukello purettiin 1960-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=34895&language= | Nimeke = Kampin kaasukello | Julkaisija = Lasipalatsin Mediakeskus Oy | Viitattu = 12.5.2014 }}</ref>


=== Turku ===
=== Turku ===

Versio 22. tammikuuta 2015 kello 22.38

Periaatepoikkileikkaus kaasukellosta.
Aukileikattu ranskalainen kaasukello. Kuvassa näkyvät nousevien sylintereiden alareunoissa olevat kourut.
Helsingin kaasukello vuodelta 1929.
Turun kaasukello vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1937.

Kaasukello on kaasun varastointiin tarkoitettu kaasusäiliö, joita on kaasutehtaiden yhteydessä. Kaasukellossa on pohjalla rautainen vedellä täytetty allas. Altaassa on muutamasta sisäkkäisestä kaasutiiviisti toisiinsa liitetystä sylinteristä muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmässä sylinterissä on katto. Kun kaasua virtaa kaasukelloon enemmän kuin sitä poistuu kulutukseen, teleskooppiset säiliöt nousevat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, teleskooppisäiliöt laskevat. Sisimmän sylinterin paino saa aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtaa tuotannosta kelloon ja kellosta kulutukseen putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kaasuverkostossa oleva paine on vakio, joten säiliöstä lähtevässä putkessa on paineensäätäjä.[1]

Kaasukellosta on käytetty englanninkielistä nimitystä gasometer. Se oli kaasua varastoiva iso säiliö eikä kaasumittari, joka olisi sanan suora käännös. Suomessa käytettiin lehdissä ensin 1800-luvun puolivälissä nimitystä gasometer ja sen jälkeen ruotsiksi gasbehållare ja gasklocka. Tämä kääntyi 1880-luvulla suomeksi kaasukelloksi.[2]

Kaasutiiveys

Kaasukellon pohja-astia on täynnä vettä. Jokaisen nousevan sylinterin seinien alareunassa on ulkopinnassa kouru, joka myös täyttyy vedellä. Kun kaasua virtaa säiliöön, sylinteri nousee ja sen alareunan kouru painuu lomittain seuraavaksi uloimman sylinterin yläreunassa olevaa, säiliön sisään päin suuntautuvaa alassuin olevaa kourua vasten. Vesilukko tiivistää liitoksen kaasutiiviiksi.[3] Kaasukellossa on säiliön ympärillä teräsjohteet, joihin nousevat ja laskevat sylinterit tukeutuvat.[4]

Suomen kaasukellot

Helsinki

Pääartikkeli: Suvilahden kaasukellot

Helsingissä on kaksi kaasukelloa Suvilahdessa Sörnäisissä. Ne on poistettu käytöstä 1990-luvulla. Vanhempi Suvilahden kaasukelloista on valmistunut vuonna 1910, sen tilavuus on noin 30 000 kuutiometriä ja siinä on ympärillä tiilinen suojarakennus. Toinen kaasukello on ilman suojarakennusta, tilavuudeltaan se on noin 50 000 kuutiometriä ja se on valmistunut 1929. Molemmat kaasukellot odottavat kunnostusta.

Helsingissä sijaitsi kaasukello myös Eteläisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmauksessa, vuonna 1907 rakennettu kaasukello purettiin 1960-luvulla.[5]

Turku

Pääartikkeli: Turun kaasukello

Turussa on jäljellä yksi kaasukello, joka on valmistunut 1912. Kaasukellossa on tiilinen suojarakennus.[6] Säiliön tilavuus oli 10 000 kuutiometriä.[7] Kaasuntuotanto lopetettiin 1973.[8] Kaasukello on uusiokäytössä: sen sisällä on ollut vuodesta 2003 lähtien 6 000 kuution lämpöakku.[9] Kaasukellon vieressä on teräksinen kaasupallo, kaasun tilapäiseen varastointiin tarkoitettu vuonna 1937 valmistunut korkeapainesäiliö, jonne mahtui 3 500 kuutiota kaasua.[10]

Viipuri

Viipurin viimeisin kaasukello on rakennettu 1930. Se purettiin neuvostoaikana tarpeettomana, koska kaupungissa oli siirrytty maakaasun käyttöön.[11]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Pieni tietosanakirja, osa II. Otava, 1925-2928. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.5.2012).
  2. ↑ Kupila, 2006, s.20
  3. ↑ Kupila, 2006, s.39
  4. ↑ Kupila, 2006, s.28
  5. ↑ Kampin kaasukello Lasipalatsin Mediakeskus Oy. Viitattu 12.5.2014.
  6. ↑ Kupila, 2006, s.26
  7. ↑ Kupila, 2006, s.23
  8. ↑ Kupila, 2006, s.47
  9. ↑ Kupila, 2006, s.53-56
  10. ↑ Kupila, 2006, s.36-38
  11. ↑ Kupila, 2006, s.45
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaasukello&oldid=14605753”