Ero sivun ”Kaasukello” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p KM-osio lis.; muot.; wl (fr)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 87.95.69.228) ja palautettiin versio 22390289, jonka on tehnyt Argus: rv, sisä voidaan käyttää muunkin kuin kaupunkikaasun varastointiin
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
 
(36 välissä olevaa versiota 29 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Gasometer.svg|thumb|225px|Periaatepoikkileikkaus kaasukellosta.]]
[[Tiedosto:Gasometer.svg|thumb|225px|Periaatepoikkileikkaus kaasukellosta.]]
[[Tiedosto:Gazometre La Plaine Saint-Denis 1981-j.jpg|thumb|225px|Aukileikattu [[:fr:La Plaine Saint-Denis#La plus grande zone d'activité d'Europe|ranskalainen]] kaasukello. Kuvassa näkyvät nousevien sylintereiden alareunoissa olevat kourut.]]
[[Tiedosto:Gazometre La Plaine Saint-Denis 1981-j.jpg|thumb|225px|Aukileikattu ranskalainen kaasukello. Kuvassa näkyvät nousevien sylintereiden alareunoissa olevat kourut.]]
⚫
'''Kaasukello''' on kaasun varastointiin tarkoitettu kaasusäiliö, joita on kaasutehtaiden yhteydessä. Kaasukellossa on pohjalla rautainen vedellä täytetty allas. Altaassa on muutamasta sisäkkäisestä kaasutiiviisti toisiinsa liitetystä sylinteristä muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmässä sylinterissä on katto. Kun kaasua virtaa kaasukelloon enemmän kuin sitä poistuu kulutukseen, teleskooppiset säiliöt nousevat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, teleskooppisäiliöt laskevat. Sisimmän sylinterin paino saa aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtaa tuotannosta kelloon ja kellosta kulutukseen putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kaasuverkostossa oleva paine on vakio, joten säiliöstä lähtevässä putkessa on paineensäätäjä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pieni tietosanakirja, osa II | Vuosi =1925–1928 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = https://runeberg.org/pieni/2/0118.html| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.5.2012 | Kieli = }}</ref>

⚫
Kaasun varastointia 1700-luvun lopussa kehittänyt skotlantilainen insinööri [[William Murdoch (insinööri)|William Murdoch]] käytti kehittämästään kaasumittarin sisältävästä isosta kaasusäiliöstä nimitystä ''gasometer''. Sanan suora käännös ''kaasumittari'' ei kuitenkaan kuvannut oikein Murdochin laitosta. Suomessa käytettiin lehdissä ensin 1800-luvun puolivälissä nimitystä ''gasometer'' ja sen jälkeen ruotsiksi ''gasbehållare'' ja ''gasklocka''. Tämä kääntyi 1880-luvulla suomeksi ''kaasukelloksi''.<ref>Kupila, 2006, s. 20</ref>

== Kaasutiiviys ==
⚫
Kaasukellon pohja-astia on täynnä vettä. Jokaisen nousevan sylinterin seinien alareunassa on ulkopinnassa kouru, joka myös täyttyy vedellä. Kun kaasua virtaa säiliöön, sylinteri nousee ja sen alareunan kouru painuu lomittain seuraavaksi uloimman sylinterin yläreunassa olevaa, säiliön sisäänpäin suuntautuvaa alassuin olevaa kourua vasten. Vesilukko tiivistää liitoksen kaasutiiviiksi.<ref>Kupila, 2006, s. 39</ref> Kaasukellossa on säiliön ympärillä teräsjohteet, joihin nousevat ja laskevat sylinterit tukeutuvat.<ref>Kupila, 2006, s. 28</ref>

⚫
== Suomen kaasukellot ==
⚫
=== Helsinki ===
[[Tiedosto:Teraskello.jpg|thumb|225px|Helsingin kaasukello vuodelta 1929.]]
[[Tiedosto:Teraskello.jpg|thumb|225px|Helsingin kaasukello vuodelta 1929.]]
;Suvilahti
⚫
[[Tiedosto:Turun kaasukello ja kaasupallo 2012.jpg|thumb|225px|[[Turun kaasukello]] vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1937.]]
⚫
'''Kaasukello''' on kaasun varastointiin tarkoitettu kaasusäiliö, joita on kaasutehtaiden yhteydessä. Kaasukellosssa on pohjalla rautainen vedellä täytetty allas. Altaassa on muutamasta sisäkkäisestä kaasutiiviisti toisiinsa liitetystä sylinteristä muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmässä sylinterissä on katto. Kun kaasua virtaa kaasukelloon enemmän kuin sitä poistuu kulutukseen, teleskooppiset säiliöt nousevat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, teleskooppisäiliöt laskevat. Sisimmän sylinterin paino saa aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtaa tuotannosta kelloon ja kellosta kulutukseen putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kaasuverkostossa oleva paine on vakio, joten säiliöstä lähtevässä putkessa on paineensäätäjä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=989F8999-D54B-45B3-B40D-2BA4DE89F100 | Nimeke = Kysy mitä vain | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 24.4.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 28.4.2012 | Kieli = }}</ref>


[[Helsinki|Helsingin]] [[Sörnäinen|Sörnäisissä]] [[Suvilahti (Helsinki)|Suvilahden]] alueella on kaksi kaasukelloa. Ne on poistettu käytöstä 1990-luvulla. Vanhempi on valmistunut vuonna 1910, sen tilavuus on noin 30&nbsp;000 kuutiometriä ja siinä on ympärillä tiilinen suojarakennus. Toinen kaasukello on ilman suojarakennusta, tilavuudeltaan se on noin 50&nbsp;000 kuutiometriä ja se on valmistunut 1929. Tiilirakenteisen kaasukellon 19 miljoonaa euroa maksanut kunnostustyö valmistui vuonna 2022. Kaasukellon rakenteista on jäljellä tiilirakenteinen ulkokuori ja uusittu vesikatto. Rautainen teleskooppisäiliö sen sisältä on poistettu. Tilaa lämmitetään rakenteiden pitämiseksi kuivina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-12568562 | Nimeke = Tältä näyttää miljoonilla kunnostettu kaasukello | Tekijä = | Julkaisu = yle.fi| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 11.8.2022 | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 16.5.2024| Kieli = }}</ref>
==Kaasutiiveys==
⚫
Kaasukellon pohja-astia on täynnä vettä. Jokaisen nousevan sylinterin seinien alareunassa on ulkopinnassa kouru, joka myös täyttyy vedellä. Kun kaasua virtaa säiliöön, sylinteri nousee ja sen alareunan kouru painuu lomittain seuraavaksi uloimman sylinterin yläreunassa olevaa, säiliön sisään päin suuntautuvaa alassuin olevaa kourua vasten. Vesilukko tiivistää liitoksen kaasutiiviiksi.<ref>Kupila, 2006, s.39</ref> Kaasukellossa on säiliön ympärillä teräsjohteet, joihin nousevat ja laskevat sylinterit tukeutuvat.<ref>Kupila, 2006, s.28</ref>


;Kamppi
==Nimen alkuperä==
[[Kamppi|Kampin]] kaasukello sijaitsi [[Rautatiekadut|Eteläisen Rautatiekadun]] ja [[Runeberginkatu (Helsinki)|Runeberginkadun]] kulmauksessa, vuonna 1907 (tai 1910) rakennetun<ref name="Nimetön-1ž7zL-1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=34895&language= | Nimeke = Kampin kaasukello | Julkaisija = Lasipalatsin Mediakeskus Oy | Viitattu = 12.5.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160305205212/http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?language=&photo_id=34895 | arkistoitu = 5.3.2016 }}</ref> kaasukellon oli suunnitellut arkkitehti [[Karl Lindahl]]. Se rakennettiin, kun yksityinen kaasuyhtiö siirtyi kaupungin haltuun ja siirtyi [[Sörnäinen|Sörnäisiin]]. Kampin kaasukellon purkamisesta tehtiin päätös alkuvuodesta 1966.<ref name=hs>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ihmiset/a1451618438315 | Nimeke = Helsinki 50 vuotta sitten: Kaasunjakelusäiliö pois linja-auto­aseman tieltä| Ajankohta = 4.1.2016 (alkup. 4.1.1966)| Julkaisu = Hs.fi| Viitattu = 4.1.2016 }}</ref>
⚫
Kaasukellosta on käytetty englanninkielistä nimitystä ''gasometer''. Se oli kaasua varastoiva iso säiliö eikä ''kaasumittari'', joka olisi sanan suora käännös. Suomessa käytettiin lehdissä ensin 1800-luvun puolivälissä nimitystä ''gasometer'' ja sen jälkeen ruotsiksi ''gasbehållare'' ja ''gasklocka''. Tämä kääntyi 1880-luvulla suomeksi ''kaasukelloksi''.<ref>Kupila, 2006, s.20</ref>


Säiliön tilavuus oli alkujaan 9&nbsp;000 kuutiometriä, mutta alaosa 8,5 metrin korkeudelle oli sittemmin täytetty vedellä. [[Kaasuvalaistus|Kaasuvalojen]] aikaan sieltä sytytettiin kaupungin kaasuvalot. Kaasuvalo oli tullut Helsingissä käyttöön 1860. Valot sammutettiin 7. joulukuuta 1941 pommitusten vuoksi, eikä niitä sen jälkeen enää sytytetty vaan ne purettiin pois.<ref name=hs/>
⚫
==Suomen kaasukellot==
⚫
===Helsinki===
{{Pääartikkeli|[[Suvilahti (Sörnäinen)#Historiallinen rakennuskanta|Suvilahden kaasukellot]]}}
[[Helsinki|Helsingissä]] on kaksi kaasukelloa [[Suvilahti (Sörnäinen)|Suvilahdessa]]. Ne on poistettu käytöstä 1980-luvulla. Vanhempi Suvilahden kaasukelloista on valmistunut vuonna 1910, sen tilavuus on noin 30&nbsp;000 kuutiometriä ja siinä on ympärillä tiilinen suojarakennus. Toinen kaasukello on ilman suojarakennusta, tilavuudeltaan se on noin 50&nbsp;000 kuutiometriä ja se on valmistunut 1929. Molemmat kaasukellot odottavat kunnostusta.


===Turku===
=== Turku ===
⚫
[[Tiedosto:Turun kaasukello ja kaasupallo 2012.jpg|thumb|225px|[[Turun kaasukello]] vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1937.]]
{{Pääartikkeli|[[Turun kaasukello]]}}
{{Pääartikkeli|[[Turun kaasukello]]}}
[[Turku|Turussa]] on jäljellä yksi kaasukello, joka on valmistunut 1912. Kaasukellossa on tiilinen suojarakennus.<ref>Kupila, 2006, s.26</ref> Säiliön tilavuus oli 10&nbsp;000 kuutiometriä.<ref>Kupila, 2006, s.23</ref> Kaasuntuotanto lopetettiin 1973.<ref>Kupila, 2006, s.47</ref> Kaasukello on uusiokäytössä: sen sisällä on ollut vuodesta 2003 lähtien 6&nbsp;000 kuution lämpöakku.<ref>Kupila, 2006, s.53-56</ref> Kaasukellon vieressä on teräksinen kaasupallo, kaasun tilapäiseen varastointiin tarkoitettu vuonna 1937 valmistunut 3&nbsp;500 kuution korkeapainesäiliö.<ref>Kupila, 2006, s.36-38</ref>
[[Turku|Turussa]] on jäljellä yksi kaasukello, joka on valmistunut 1912. Kaasukellossa on tiilinen suojarakennus.<ref>Kupila, 2006, s. 26</ref> Säiliön tilavuus oli 10&nbsp;000 kuutiometriä.<ref>Kupila, 2006, s. 23</ref> Kaasuntuotanto lopetettiin 1973.<ref>Kupila, 2006, s. 47</ref> Kaasukello on uusiokäytössä: sen sisällä on ollut vuodesta 2003 lähtien 6&nbsp;000 kuution lämpöakku.<ref>Kupila, 2006, s. 53–56</ref> Kaasukellon vieressä on teräksinen kaasupallo, kaasun tilapäiseen varastointiin tarkoitettu vuonna 1937 valmistunut korkeapainesäiliö, jonne mahtui 3&nbsp;500 kuutiota kaasua.<ref>Kupila, 2006, s. 36–38</ref>


===Viipuri===
=== Viipuri ===
[[Viipuri]]n viimeisin kaasukello on rakennettu 1930 ja se purettiin neuvostoaikana tarpeettomana, koska kaupungissa oli siirrytty maakaasun käyttöön.<ref>Kupila, 2006, s.45</ref>
[[Viipuri]]n viimeisin kaasukello rakennettiin vuonna 1930. Se purettiin neuvostoaikana tarpeettomana, koska kaupungissa oli siirrytty maakaasun käyttöön.<ref>Kupila, 2006, s. 45</ref>


==Katso myös==
===Raahe===
[[Raahe]]n terästehtaalla on ja on ollut yhteensä kolme kaasukelloa. Vanhin teräksinen on purettu, kun Suomen uusin kaasukello valmistui 1990-luvulla. Tämän lisäksi tehtaalla on teräksinen kaasukello 1970-luvulta edelleen käytössä. Kaasukellot ovat tasapainottamassa prosessikaasujen − masuuni- ja koksikaasun − tuottoa ja kulutusta.

== Katso myös ==
* [[Kaupunkikaasu]]
* [[Kaupunkikaasu]]


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kupila, Sanna | Nimeke = Turun kaasukellot | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun maakuntamuseo| Tunniste = ISBN 951-595-109-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kupila, Sanna | Nimeke = Turun kaasukellot | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun maakuntamuseo| Tunniste = ISBN 951-595-109-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}


===Viitteet===
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}


[[Luokka:Energiatekniikka]]
[[Luokka:Energian varastointi]]

[[cs:Plynojem]]
[[de:Gasbehälter]]
[[en:Gas holder]]
[[eo:Gasujo]]
[[fr:Gazomètre]]
[[io:Gasometro]]
[[it:Gasometro]]
[[kk:Газгольдер]]
[[nl:Gashouder]]
[[ja:ガスタンク]]
[[pt:Gasômetro]]
[[ru:Газгольдер]]
[[sv:Gasklocka]]
[[uk:Газгольдер]]
[[zh:煤氣鼓]]

Nykyinen versio 28. toukokuuta 2024 kello 08.52

Periaatepoikkileikkaus kaasukellosta.
Aukileikattu ranskalainen kaasukello. Kuvassa näkyvät nousevien sylintereiden alareunoissa olevat kourut.

Kaasukello on kaasun varastointiin tarkoitettu kaasusäiliö, joita on kaasutehtaiden yhteydessä. Kaasukellossa on pohjalla rautainen vedellä täytetty allas. Altaassa on muutamasta sisäkkäisestä kaasutiiviisti toisiinsa liitetystä sylinteristä muodostuva teleskooppisesti nouseva laitteisto, sisimmässä sylinterissä on katto. Kun kaasua virtaa kaasukelloon enemmän kuin sitä poistuu kulutukseen, teleskooppiset säiliöt nousevat kaasun tilavuuden kasvaessa. Kun kaasua kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, teleskooppisäiliöt laskevat. Sisimmän sylinterin paino saa aikaan kaasuverkostossa olevan paineen. Kaasu virtaa tuotannosta kelloon ja kellosta kulutukseen putkia pitkin, kellon pohjan kautta. Kaasuverkostossa oleva paine on vakio, joten säiliöstä lähtevässä putkessa on paineensäätäjä.[1]

Kaasun varastointia 1700-luvun lopussa kehittänyt skotlantilainen insinööri William Murdoch käytti kehittämästään kaasumittarin sisältävästä isosta kaasusäiliöstä nimitystä gasometer. Sanan suora käännös kaasumittari ei kuitenkaan kuvannut oikein Murdochin laitosta. Suomessa käytettiin lehdissä ensin 1800-luvun puolivälissä nimitystä gasometer ja sen jälkeen ruotsiksi gasbehållare ja gasklocka. Tämä kääntyi 1880-luvulla suomeksi kaasukelloksi.[2]

Kaasutiiviys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasukellon pohja-astia on täynnä vettä. Jokaisen nousevan sylinterin seinien alareunassa on ulkopinnassa kouru, joka myös täyttyy vedellä. Kun kaasua virtaa säiliöön, sylinteri nousee ja sen alareunan kouru painuu lomittain seuraavaksi uloimman sylinterin yläreunassa olevaa, säiliön sisäänpäin suuntautuvaa alassuin olevaa kourua vasten. Vesilukko tiivistää liitoksen kaasutiiviiksi.[3] Kaasukellossa on säiliön ympärillä teräsjohteet, joihin nousevat ja laskevat sylinterit tukeutuvat.[4]

Suomen kaasukellot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kaasukello vuodelta 1929.
Suvilahti

Helsingin Sörnäisissä Suvilahden alueella on kaksi kaasukelloa. Ne on poistettu käytöstä 1990-luvulla. Vanhempi on valmistunut vuonna 1910, sen tilavuus on noin 30 000 kuutiometriä ja siinä on ympärillä tiilinen suojarakennus. Toinen kaasukello on ilman suojarakennusta, tilavuudeltaan se on noin 50 000 kuutiometriä ja se on valmistunut 1929. Tiilirakenteisen kaasukellon 19 miljoonaa euroa maksanut kunnostustyö valmistui vuonna 2022. Kaasukellon rakenteista on jäljellä tiilirakenteinen ulkokuori ja uusittu vesikatto. Rautainen teleskooppisäiliö sen sisältä on poistettu. Tilaa lämmitetään rakenteiden pitämiseksi kuivina.[5]

Kamppi

Kampin kaasukello sijaitsi Eteläisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmauksessa, vuonna 1907 (tai 1910) rakennetun[6] kaasukellon oli suunnitellut arkkitehti Karl Lindahl. Se rakennettiin, kun yksityinen kaasuyhtiö siirtyi kaupungin haltuun ja siirtyi Sörnäisiin. Kampin kaasukellon purkamisesta tehtiin päätös alkuvuodesta 1966.[7]

Säiliön tilavuus oli alkujaan 9 000 kuutiometriä, mutta alaosa 8,5 metrin korkeudelle oli sittemmin täytetty vedellä. Kaasuvalojen aikaan sieltä sytytettiin kaupungin kaasuvalot. Kaasuvalo oli tullut Helsingissä käyttöön 1860. Valot sammutettiin 7. joulukuuta 1941 pommitusten vuoksi, eikä niitä sen jälkeen enää sytytetty vaan ne purettiin pois.[7]

Turku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun kaasukello vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1937.
Pääartikkeli: Turun kaasukello

Turussa on jäljellä yksi kaasukello, joka on valmistunut 1912. Kaasukellossa on tiilinen suojarakennus.[8] Säiliön tilavuus oli 10 000 kuutiometriä.[9] Kaasuntuotanto lopetettiin 1973.[10] Kaasukello on uusiokäytössä: sen sisällä on ollut vuodesta 2003 lähtien 6 000 kuution lämpöakku.[11] Kaasukellon vieressä on teräksinen kaasupallo, kaasun tilapäiseen varastointiin tarkoitettu vuonna 1937 valmistunut korkeapainesäiliö, jonne mahtui 3 500 kuutiota kaasua.[12]

Viipuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin viimeisin kaasukello rakennettiin vuonna 1930. Se purettiin neuvostoaikana tarpeettomana, koska kaupungissa oli siirrytty maakaasun käyttöön.[13]

Raahe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raahen terästehtaalla on ja on ollut yhteensä kolme kaasukelloa. Vanhin teräksinen on purettu, kun Suomen uusin kaasukello valmistui 1990-luvulla. Tämän lisäksi tehtaalla on teräksinen kaasukello 1970-luvulta edelleen käytössä. Kaasukellot ovat tasapainottamassa prosessikaasujen − masuuni- ja koksikaasun − tuottoa ja kulutusta.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pieni tietosanakirja, osa II. Otava, 1925–1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.5.2012).
  2. ↑ Kupila, 2006, s. 20
  3. ↑ Kupila, 2006, s. 39
  4. ↑ Kupila, 2006, s. 28
  5. ↑ Tältä näyttää miljoonilla kunnostettu kaasukello yle.fi. 11.8.2022. Viitattu 16.5.2024.
  6. ↑ Kampin kaasukello Lasipalatsin Mediakeskus Oy. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 12.5.2014.
  7. ↑ a b Helsinki 50 vuotta sitten: Kaasunjakelusäiliö pois linja-auto­aseman tieltä Hs.fi. 4.1.2016 (alkup. 4.1.1966). Viitattu 4.1.2016.
  8. ↑ Kupila, 2006, s. 26
  9. ↑ Kupila, 2006, s. 23
  10. ↑ Kupila, 2006, s. 47
  11. ↑ Kupila, 2006, s. 53–56
  12. ↑ Kupila, 2006, s. 36–38
  13. ↑ Kupila, 2006, s. 45

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaasukello&oldid=22413060”