Ero sivun ”Makeinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p w
p Annettu esimerkki haposta, jota karkeissa voidaan käyttää
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Hyvaa makumaasta Creemy.jpg|thumb|240px|Makeisia.]]
[[Kuva:Hyvaa makumaasta Creemy.jpg|thumb|240px|Makeisia.]]
'''Makeiset''' eli '''karkit''' ovat syötäviä [[elintarvike|elintarvikkeita]], joiden keskeinen ainesosa on [[sokeri]] tai muu [[makeutusaine]]. Makeisia ei syödä [[ravinto|ravinnoksi]], vaan lähinnä [[makeus|makeuden]] tuottaman mielihyvän vuoksi. Makeisten muita aineksia voivat olla esimerkiksi [[maito]], [[hunaja]], [[rasva]]t, [[tärkkelys]], [[kaakao]], [[hedelmä]]t, [[pähkinä]]t, [[manteli]], [[liivate]], [[lakritsi]], [[arabikumi]] ja eräät{{selvennä}} hapot. Makeisissa käytetään yleensä runsaasti [[lisäaine|lisäaineita]] kuten [[Elintarvikeväri|väriaine]]ita ja luontaisen kaltaisia [[aromi|aromeja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Kaarina Turtia | Nimeke =Gastronomian sanakirja | Vuosi =2009 | Sivu =321| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 978-951-1-18546-8 }}</ref> Makeisia myydään sekä valmiiksi pakattuina että [[Irtokarkki|irtomakeisina]].
'''Makeiset''' eli '''karkit''' ovat syötäviä [[elintarvike|elintarvikkeita]], joiden keskeinen ainesosa on [[sokeri]] tai muu [[makeutusaine]]. Makeisia ei syödä [[ravinto|ravinnoksi]], vaan lähinnä [[makeus|makeuden]] tuottaman [[mielihyvä]]n vuoksi. Makeisten muita aineksia voivat olla esimerkiksi [[maito]], [[hunaja]], [[rasva]]t, [[tärkkelys]], [[kaakao]], [[hedelmä]]t, [[pähkinä]]t, [[manteli]], [[liivate]], [[lakritsi]], [[arabikumi]] ja eräät hapot, kuten [[sitruunahappo]]. Makeisissa käytetään yleensä runsaasti [[lisäaine|lisäaineita]] kuten [[Elintarvikeväri|väriaine]]ita ja luontaisen kaltaisia [[aromi|aromeja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Kaarina Turtia | Nimeke =Gastronomian sanakirja | Vuosi =2009 | Sivu =321| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 978-951-1-18546-8 }}</ref> Makeisia myydään sekä valmiiksi pakattuina että [[Irtokarkki|irtomakeisina]].


== Makeislaadut ==
== Makeislaadut ==
Rivi 30: Rivi 30:
* [[Lakritsi]] valmistetaan [[vehnä]]jauhosta, siirapista ja lakritsiuutteesta.
* [[Lakritsi]] valmistetaan [[vehnä]]jauhosta, siirapista ja lakritsiuutteesta.
* [[Salmiakki|Salmiakin]] keskeisin valmistusaine on [[ammoniumkloridi]].
* [[Salmiakki|Salmiakin]] keskeisin valmistusaine on [[ammoniumkloridi]].
* [[Marmeladi]] tehdään sokerista ja [[hyytelö]]intiaineesta .
* [[Marmeladi]] tehdään sokerista ja [[hyytelö]]intiaineesta.
* [[Marsipaani]] valmistetaan [[manteli]]sta ja sokerista.
* [[Marsipaani]] valmistetaan [[manteli]]sta ja sokerista.


== Makeisvalmistajat Suomessa ==
== Makeisvalmistajat Suomessa ==


[[Suomi|Suomessa]] on muutamia isoja makeisvalmistajia sekä useita pieniä paikallisia valmistajia, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan tuotteeseen. Suomen ja samalla [[Pohjoismaa|Pohjoismaiden]] suurin makeisvalmistaja oli ruotsalais–suomalainen [[Cloetta Fazer]], joka kuului [[Fazer]]-konserniin. Cloetan ja Fazerin tiet erosivat vuonna 2009. Fazerin menestystuotteita ovat [[Fazerin Sininen]], Dumle, Ässä-makeiset, Pantterit, Geisha, Omar ja Pihlaja.
[[Suomi|Suomessa]] on muutamia isoja makeisvalmistajia sekä useita pieniä paikallisia valmistajia, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan tuotteeseen. Suomen ja samalla [[Pohjoismaa|Pohjoismaiden]] suurin makeisvalmistaja oli ruotsalais–suomalainen [[Cloetta Fazer]], joka kuului [[Fazer]]-konserniin. Cloetan ja Fazerin tiet erosivat vuonna 2009. Fazerin menestystuotteita ovat [[Fazerin Sininen]], [[Dumle]], [[Ässä Mix|Ässä-makeiset]], [[Pantteri (makeinen)|Pantterit]], [[Geisha (suklaa)|Geisha]], [[Omar (makeinen)|Omar]] ja [[Pihlaja (makeinen)|Pihlaja]].
Myös norjalaisomisteinen [[Panda (yritys)|Panda]] valmistaa makeisia Suomessa. Se tuottaa erilaisia [[lakritsi]]- ja [[suklaa]]makeisia. Pandan [[tuotemerkki|tuotemerkkejä]] ovat Panda Lakritsi, Pepe, LakuMix ja [[Juhlapöydän konvehdit]].
Myös norjalaisomisteinen [[Panda (makeisvalmistaja)|Panda]] valmistaa makeisia Suomessa. Se tuottaa erilaisia [[lakritsi]]- ja [[suklaa]]makeisia. Pandan [[tuotemerkki|tuotemerkkejä]] ovat Panda Lakritsi, Pepe, LakuMix ja [[Juhlapöydän konvehdit]].


Ruotsalaisomisteinen<ref name="cloettanomistajat">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.cloetta.com/en/investors/shareholders/?sheet=shareholders-by-country | Nimeke = Cloetta shareholders | Sivusto = Cloetta.com | Kieli = {{en}} | Viitattu = 2.4.2022 }}</ref> [[Cloetta|Cloetta Suomi]] on kolmas Suomessa makeisia valmistava yritys. Pääosa sen tuotteista valmistetaan ulkomailla; Suomessa tehdään ainoastaan valumakeisia eli lähinnä hedelmäkarkkeja. Cloettan kansainvälisiä tuotemerkkejä ovat muun muassa [[Jenkki]] (purukumi), [[Mynthon]] (kurkkupastilli), Lauantaipussi, TV-karkkipussit ja [[Tupla]].
Ruotsalaisomisteinen<ref name="cloettanomistajat">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.cloetta.com/en/investors/shareholders/?sheet=shareholders-by-country | Nimeke = Cloetta shareholders | Sivusto = Cloetta.com | Kieli = {{en}} | Viitattu = 2.4.2022 }}</ref> [[Cloetta|Cloetta Suomi]] on kolmas Suomessa makeisia valmistava yritys. Pääosa sen tuotteista valmistetaan ulkomailla; Suomessa tehdään ainoastaan valumakeisia eli lähinnä hedelmäkarkkeja. Cloettan kansainvälisiä tuotemerkkejä ovat muun muassa [[Jenkki]] (purukumi), [[Mynthon]] (kurkkupastilli), [[Lauantaipussi]], TV-karkkipussit ja [[Tupla]].


==Makeisten valmistus kotona==
==Makeisten valmistus kotona==
1900-luvun loppupuolelle saakka makeisia valmistettiin yleisesti myös kotioloissa. Valmistus tapahtuu yleisimmin [[karamelli]]soimalla sokeria ja käyttämällä muina aineksina vettä, [[kermaa]] ja [[siirappi]]a sekä elintarvikevärejä ja mausteita kuten [[manteli]]a, [[kaakao]]jauhetta, [[etikka]]a, [[vanilja]]a, [[inkivääri]]ä, [[mallas]]<nowiki/>mehustetta ja [[Mehu|marjamehuja]]. Valmis seos muotoillaan makeisiksi joko käsin tai kaadetaan uunipellille tai muulle tasaiselle, voidellulle alustalle ja leikataan annospaloiksi ennen kuin se ehtii kovettua.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos| Vuosi =1958 | Sivu = 1143 | Julkaisija =WSOY }}</ref>
1900-luvun loppupuolelle saakka makeisia valmistettiin yleisesti myös kotioloissa. Valmistus tapahtuu yleisimmin [[Karamellisoituminen|karamellisoimalla]] sokeria ja käyttämällä muina aineksina vettä, [[kerma]]a ja [[siirappi]]a sekä elintarvikevärejä ja mausteita kuten [[manteli]]a, [[kaakao]]jauhetta, [[etikka]]a, [[vanilja]]a, [[inkivääri]]ä, [[mallas]]<nowiki/>mehustetta ja [[Mehu|marjamehuja]]. Valmis seos muotoillaan makeisiksi joko käsin tai kaadetaan uunipellille tai muulle tasaiselle, voidellulle alustalle ja leikataan annospaloiksi ennen kuin se ehtii kovettua.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos| Vuosi =1958 | Sivu = 1143 | Julkaisija =WSOY }}</ref>


==Katso myös==
==Katso myös==

Nykyinen versio 15. toukokuuta 2024 kello 21.47

Makeisia.

Makeiset eli karkit ovat syötäviä elintarvikkeita, joiden keskeinen ainesosa on sokeri tai muu makeutusaine. Makeisia ei syödä ravinnoksi, vaan lähinnä makeuden tuottaman mielihyvän vuoksi. Makeisten muita aineksia voivat olla esimerkiksi maito, hunaja, rasvat, tärkkelys, kaakao, hedelmät, pähkinät, manteli, liivate, lakritsi, arabikumi ja eräät hapot, kuten sitruunahappo. Makeisissa käytetään yleensä runsaasti lisäaineita kuten väriaineita ja luontaisen kaltaisia aromeja.[1] Makeisia myydään sekä valmiiksi pakattuina että irtomakeisina.

Makeislaadut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pantterit ovat suosittuja Fazerin makeisia.

Makeiset voidaan jakaa ryhmiin niiden ominaisten tuotantoprosessien mukaisesti:[2]

Valmistusaineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makeishylly.

Makeisvalmistajat Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on muutamia isoja makeisvalmistajia sekä useita pieniä paikallisia valmistajia, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan tuotteeseen. Suomen ja samalla Pohjoismaiden suurin makeisvalmistaja oli ruotsalais–suomalainen Cloetta Fazer, joka kuului Fazer-konserniin. Cloetan ja Fazerin tiet erosivat vuonna 2009. Fazerin menestystuotteita ovat Fazerin Sininen, Dumle, Ässä-makeiset, Pantterit, Geisha, Omar ja Pihlaja.

Myös norjalaisomisteinen Panda valmistaa makeisia Suomessa. Se tuottaa erilaisia lakritsi- ja suklaamakeisia. Pandan tuotemerkkejä ovat Panda Lakritsi, Pepe, LakuMix ja Juhlapöydän konvehdit.

Ruotsalaisomisteinen[5] Cloetta Suomi on kolmas Suomessa makeisia valmistava yritys. Pääosa sen tuotteista valmistetaan ulkomailla; Suomessa tehdään ainoastaan valumakeisia eli lähinnä hedelmäkarkkeja. Cloettan kansainvälisiä tuotemerkkejä ovat muun muassa Jenkki (purukumi), Mynthon (kurkkupastilli), Lauantaipussi, TV-karkkipussit ja Tupla.

Makeisten valmistus kotona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun loppupuolelle saakka makeisia valmistettiin yleisesti myös kotioloissa. Valmistus tapahtuu yleisimmin karamellisoimalla sokeria ja käyttämällä muina aineksina vettä, kermaa ja siirappia sekä elintarvikevärejä ja mausteita kuten mantelia, kaakaojauhetta, etikkaa, vaniljaa, inkivääriä, mallasmehustetta ja marjamehuja. Valmis seos muotoillaan makeisiksi joko käsin tai kaadetaan uunipellille tai muulle tasaiselle, voidellulle alustalle ja leikataan annospaloiksi ennen kuin se ehtii kovettua.[6]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 321. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
  2. ↑ Niemelä, Mauri: Elintarvikeprosessit, s. 228. Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet). Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1.
  3. ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 228. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
  4. ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 584. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
  5. ↑ Cloetta shareholders Cloetta.com. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1143. WSOY, 1958.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jaatinen, Satu: Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään. Helsinki: Multikustannus, 2005. ISBN 952-468-078-5.
  • Kuusisto, Antti: Makein kirja, makean ja makeiskääreiden historiaa. Tampere: Apali Oy, 2013. ISBN 978-952-5877-33-5.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Makeinen.

Suomessa toimivien makeisvalmistajien kotisivuja:

Suklaasta:

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Makeinen&oldid=22389869”